Meiju oli unohtanut minut listasta, mutta ei se haitannut. Siirrettiin vain ratsastus tuntia myöhemmäksi ja minä hieman auttelin Meijua tallilla hieman auttelin ja sitten kävin auttaa Seppo-ponia kun oli päättänyt tarhasta vähän livistää.
Ei sitä voi muuta enään todeta kun Venne on niin mahtava super polle ja se on paras. Torstaina jälleen marssin tunnille ja jälleen sain alleni Vennen. Jee! Ja mikä parasta niin tehtävä jota tunnilla harjoiteltiin oli kolmikaarinen ja kun muut keventi ravissa, meikä istui harjoitusravissa. Sen kyllä huomasi tunnin jälkeen kun ladypackki oli hyvin tulessa ja reenattu oli. Mutta kertoohan sen järkikin kun istut ison suomenhevosen selässä ja semmoisen menijän liikkeitä vasten niin sen loppu tuloksen osaa arvata. Tunnin haasteksi otin Vennen kanssa sen, että saan löydettyä hyvän kuuliaisuuden ja yhteistyön Vennen kanssa ja mahdollisimman pienin elein ja liikkein. Lisäksi halusin, ettiä hieman hevoseen muotoa ja löytää avaimet siihen. Onnistuin hyvin kummassakin tehtävässä. Hevonen meni rennosti ja oli kuuliainen pienen alku "herkistelyn" jälkeen.
Kun Vennen saa kuuliaiseksi. Tarvitsee vain nyrkit puristaa pari kertaa nyrkkiin ja rutistaa vatsalihaksia niin polle seisoo kuin tatti paikallaan. Myös tunnilla tuli huomattua kun polle herkistyi "liikaa" niin kun istuin liikettä vasten niin hevonen pysähty vaikka piti vain siirtyä käyntiin. Mutta tyytyväinen pitää olla, että polle joka yleensä menee kuin kaahari on herkkä ja kuuliainen eikä mihkään ole kiire... Mahtava ja nautinnollinen tunti. Tätä lisää. Seuraava kehityksen kohde on saada hevonen pyöreäksi ja muotoon sekä löytää sopiva ohjien pituus työskentelyyn.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti