Super kiva estetunti!

Vinski ( Poika-Vinkkari) syksy 2013

Viikon kohokohta ainakin yksi niistä on taas koettu. Kun näin torstai illan kunniaksi polkaisin hieman väsyneenä tallille. Listan nähdessäni teki mieli pistää jalka koreaksi. Estetunti ja pollena iki-ihana Vinski. Taas jälleen pitkän tauon jälkeen sama parivaljakko yhdessä estetunnilla. Se lämmitti kovasti tämänkin tytön sydäntä. Pakkasen kiriessä liki -20. Ei se auttanu kuin tallihuoneessa hetki istuu lämmitelemässä ja sitten painella maneesiin. Alkuun tuntui kentällä olevan useampi michelin nainen, paksuineen toppauksineen. Hieman harmitti kun jätin uuden ratsastushameen kotiin. Siitä olisi saattanut olla hieman lämmityksen kanssa apua.

Lämmin mieli ja ihana hetki oli nousta pitkän tauon jälkeen estetunnin alussa rakkaan kisapollen kyytiin. Sitä ei oikein sanoin voi kuvata, muutama onnen kyynel tuli ja ne pakastui kyllä tiukasti poskille. Alkulämpän jälkeen heiteltiin jo toppatakkeja päältä pois ja hommia jatkeltiin hieman kevyemmillä vermeillä. Alkuun oli 8 normaalin puomin tehtävä ravissa. Siitä johdettiin tehtävää pikku hiljaa puolikkaisiksi kavaleteiksi eli kavalettien toinen pää oli maassa ja toinen korotettuna. Hetken Vinski aatteli koittaa joskos näitä voisi hypätä mutta pian tajusi et piru vie pakko nämä on koittaa vaan koipia nostamalla hoitaa tai muuten sekoo ja ollaan puomien päällä rähmällään.

Pienet välikävelyt ja sitten meno jatkui. Alettiin tulemaan laukassa innari sarjaa. JEE!! Harvinaisen pitkä innarisarja oli kyseessä. Olen tottunut menee 3-4 innarin sarjaa, mutta nyt innareita oli 6. Aluksi vain muutama oli nostettu ja muut oli puomeina ja pikku hiljaa määrää lisättiin. Ekat pari kertaa meni hyvin kunnes Vinski tajusi homman. Sitten meinas olla allani suomiputte ilman jarruja. Pieni kurinpalautus omaa vuoroa odotellessa niin homma lähti taas rullaan. Tällä kertaa esteiden hyppy oli paljon varmempi ei polle kieltäny ja pyrinkin Mintin antamiin ohjeisiin. Käsi vakaana ja tartu pollen harjaan ettet varmasti vedä ohjasta. Se oli päivän sana ja sitä lähdin tavoittelemaan ja onnistuinkin. Tunti oli erityisen super joka kantilta. Nautin joka hetkestä ja Vinski on kyllä mestari. Ens viikolla sitten tiistaina koulutunti ja torstaina taas estetunti. Ennen sitä pääsee ratsasteleen oikeen urakalla kun tämä tyttö suuntaa nokan kohti Iitä ja menee viikonlopuksi valmentamaan ja ratsuttamaan hevosia. Lisäksi mikä on hienointa pääsen testaamaan uutta hevosta tai vois kyllä paremmin sanoa ponia, josta olisi mahdollisesti mulle tulossa kesälle uus kisakaveri. Lisäksi Mossen kanssa aletaan hiomaan kouluratsastusuraa Mintin opissa. Siis oikeesti Mintti on tulossa mua valmentaan! JEE!!!!

Puomeja ja kavaletteja!

Kun sitä niin innostuu taas ratsastamaan niins e on pakko nousta satulaan. Osan siihen intoon taisi vaikuttaa myös Mintti. Niin mahtavaa oli seurailla valmennuksia ja kirjoittaa monta sivua tekstiä taasen vihkoon. Tuli opittua kaikenlaista mm. se miten hevonen reagoi jos se on kipeä. Kipu johtui todennäköiseti siitä, että hevosta oli reenattu paljon uudella tavalla ja tukilihakset oli kytketty päälle oikein. Kävin sunnuntaina maneesissa seuraamassa valmennuksia noin 4h. Siinä ajassa oppi paljon ja tärkein oli päästä näkemään estetunti ja oppimaan paljon uutta.

Illasta suuntasin itsekin tallille innoissani "estetunnista". tunnilla piti hypätä 40-70cm. Mutta tunnilla oli kahdeksan ratsukkoa ja suurin osa junnuja. Niin homma hieman muuttui. Minulla pollena oli alla ihan uusi tuttavuus Piitu. Olen nähny paljon kun valppakaveri menee Piitulla ja kivalta se meno näyttää. Se mitä kaveri on sanonut pollesta pitää kyllä täysin paikkaansa.

Tunnilla tehtiin käynti ja ravipuomeja alkuun. Toiset puomit olivat lyhyemmällä välillä ja toiset pidemmällä idea tässä oli, että hevosta säädeltäisiin pidemmälle ja lyhyemmälle askeleelle. Käynnissä tehtävä sujui rennosti, mutta ravissa alkoi hieman vauhtia löytymään. Lisäksi maneesin katsomopäädystä löytyi kauheita mörköjä aina hetkittäin. Pari kertaa pääsin kokeilemaan laukkaa ja se kyllä tuntui ihan keinupollen laukalta. Etenevä mutta tasainen. Kun saatiin polle hieman rennoksi. Tehtävä alkoi sujumaan. Sitten kun puomiharjoitukseen lisättiin toiseen päähän 4 kavalettia joiden toinen pää oli aina maassa ja toinen korokkeella. Alkoi intoa löytyy koneeseen. Kiirehtien ja tasapainoa horjautellen usein tultiin tehtävälle. Meinasi jo usko tehtävän onnistumiseen loppua. Piitu onneksi kuuntelee istuntaa tosi hyvin. Ja sainkin istunnalla pelattua hieman tehtävään malttia. (tämmösiin istunnan vaikutuksiin ko ei vinskin selässä ole tottunu) ja saattaapi ne olla kateissa muutenkin ko onhan siitä jo jokunen tovi kun viimeksi selässä ollut.

Välillä kun ootteli omaa vuoroa seurailin miltä meno muilla näytti. Venne kyllä teki niin mestari luikero suorituksia. En ole pitkään aikaan nähnyt suokin taipuvan tuollaisille mutkille kuin Venne. Voi pojat. Se nosti laukan juuri ennen kavaletteja ja hyppäs ekaan väliin. Sitten reppana tajus et ei ne jalat taidakkaan tähän ihan mahtuu... ja siirty raviin ja taituroi monen jalan noston ja vempuloinnin kautta yli. Mutta ei tiputtanu yhtäkään kertaakaan. Eli aika mestari!

Tunti kun loppui ja Meiju kysyi fiiliksiä niin sanoin " Lopussa alkoi pääsemään pollen kanssa samalle aaltopituudelle. Ihan kivalle vaikutti, mutta en minä Vinskistä luovu se on estetykki".

Torstaina sitten estetunnille ja perjantaina suuntaan taasen Männikköön valmennusviikonloppua pitämään. Ratsastelen itse tallin hevoset viikonloppuna lävitse ja lisäksi ihaninta että testaan tallilta yhden ponin jos sillä alkaisin kilpailemaan esteitä. Kerron siitä lisää kunhan käyn testaan ja toivotaan että saadaan video ja kuva matskua kovasti tuolta viikonlopulta. Lisäksi aloitan Mossella kesän kisoihin reenaamisen ja eksyy Minttikin jopa minua valmentamaan JEE!! Kovasti ootan viikonloppua ja sitä että saan tehdä aamutalleja ja nukkua tallin vintillä!!! Kuulumisiin taas!

Super Minttii!!!

Viikonloppu ei voi perjantai iltana paremmin alkaa kun kello lähestyy kuutta ja meikä kävelee koskikatua pitkin kohti Mintin valmennusluento paikkaa. Illan luennon aiheena oli "Mitä jokaisen hevosihmisten on hyvä tietää hevosen oppimisesta?" Illan luento kesti n. 3,5h, mutta oli aivan loistava. Ja niin mahtavaa oppia, tuli reissulta opittua jotain uuttakin.

Vihkoon tuli viisi sivua muistiinpanoja kirjotettua ja lisäksi saatiin luentomateriaalia. Mintti selitti tosi hyvin kokoamisen. Ja sitä tulisikin käyttää hevosen lajista riippumatta. Kokoamisen kautta me kytketään oikeet tukilihakset käyttöön ja tämän kautta hevosen on mahdollista jumpata itse itseään eli hevonen tekee itselleen "fysioterapiaa". Pitkän tähtäimen tavoite kokoamisessa on sen asteen lisääminen. Mutta mitään ei tehdä ellei hevosen mieli sitä salli. Eli hevosen mieliala on lähtökohta ja sen mukaan hommia tehdään.

Kokoaminen

* Lanne selkä pyöristyy
* Takajalat tulee eteenpäin (koukistaen ja alle)
* Etujalat on pontevat-> nostaa hevosen rintakehää
* Vatsalihaslinja supistuu
* Kaula venyy
* Suu on rento
=> Oikeat tukilihakset on kytkettynä.
=> Kun suu ja niska on rento hevonen voi astua  takaa alle -> kokoaminen

Virheellinen kokoaminen

* Lanne pomppii ylhäällä
*Hännän kanto
* Takajalat ei koukistu
* Rintakehä tippuu
* Vatsalinja venyy
* Pää vedetään korkealle ja lyhyeksi
=> Oikeat tukilihakset eivät ole käytössä, jotka kokoaminen tarvitsee.

Hevosen hyvinvoinnissa on ajateltava sitä, että hevonen on lauma ja saaliseläin sekä vaeltava ruoan etsijä. Jos jossakin osassa on puutteita se heikentää hevosen elinoloja ja on osa syy siihen miksi hevonen stressaa.

Pakoreaktio oli toinen illan tärkein teema. Ja sitä varten teinkin pakoreaktio ympyrän. Mikä selittää asioita. Jokaisen hevosen käyttäytymiseen vaikuttaa
* Yksilöllinen luontainen käyttäytyminen
* Pakoreaktio herkkyys ( Lämminveriset yleensä herkempiä, kylmäveriset neutraalimpia.)
* Luonne
* Perimä
* Rakenne
* Terveydentila

Tärkeää on muistaa myös se, että hevonen muuttaa käyttäytymistään kokemuksen perusteella ja lisäksi myös koulutus muuttaa hevosta. 

 

Kun hevonen työskentelee se haluisi pysytellä jatkuvasti vihreällä alueella, jossa sen on helppo olla. Jotta oppimista ja kehitystä voisi tapahtua tulisi hevosta viedä mielentilaltaan hetkeksi keltaiselle alueelle, mutta hetken pinnistelyn jälkeen annetaan myötäys ja palataan sen kautta takaisin mukavuus alueelle eli vihreelle alueelle.  Kun siirrytään vihreältä alueelta keltaiselle usein vastustelu hieman lisääntyy hevosessa, mutta mikäli tilanne etenee ja valmiustila kohoaa voi seurauksena olla punainen alue ja sen kautta pakoreaktio. 

 JOKAINEN JOKA HEVOSEN KANSSA TYÖSKENTELEE ON KOULUTTAJA! 

HEVONEN OPPII KOKOAJAN!

Hevonen ei ymmärrä mikä on oikein ja väärin vaan mikä on kannattavaa ja mikä ei kannattavaa. Eli hevoselle pitää opettaa mikä on kannattavaa. Lisäksi hevonen ei luontaisesti osaa käyttäytyä ihmisten haluamalla tavalla. Ja ne taidot mitä hevonen tarvitsee ihmisen kanssa tulee kouluttaa hevoselle. 

Täyttä asiaa ja näitä asioita pääsi näkemään myös valmennuksissa tänään. Huomenna suunnataan jälleen maneesiin oppimaan lisää. Illalla sitten samat opit käyttöön Vinskin kanssa estetunnille. Kirjoittelen siis huomenna.

Tässä vielä Mintin ja Taiston sairasloma harjoittelua Video ja sitten toinen video

Vihdoinkin!!

Viimein se mahtava päivä on koittanut. Polvi on kuntoutunut ja saanut sen verran voimaa lisää, että nytten on päästy jo siihen vaiheeseen, että ratsastustunti häämöttää. Innokkaana -15 asteen pakkasessa poljeskelin tallille. Pieni jännitys ilmassa. Kun tallille pääsin nuhkaisin syvään ihanaa talli ilmaa ja menin katsomaan mitä päivän tuntilista sanoi. Minun nimeni löytyi tuntilistasta Vinskin kohdalta. Ihanan kisapollen kans siis päästiin puuhaamaan jälleen. Vinski oli tunnilla, joten kuluttelin aikaa tallilla muita hevosia kupsutellen. Hepat olivat kuulemma viikon olleet "lomalla" kun pakkanen ollut täällä pohjoisessa yli -20 niin tunteja ei ole pidetty. Oli ihanaa viimein laittaa ratsastushame päälle, kypärä päähän ja tallustella maneesiin oottamaan vuoroa. Vinskiä hieman kupsutella ja hymy pyllyssä selkään nousta. Ukolla oli jo silloin turpa ihan kuurassa eli hommia oli paiskittu. Ilman kipuja onnistui selkään nouseminen. Tunnin aikana tehtiin myötä ja vasta taivutuksia käynnissä ja ravissa. Keskityin kovasti tekemisessäni siihen, että pääsisin istumaan kyydissä rennosti ja saisin hevosen kiirehtimättä kuuntelemaan ja tekemään työnsä. Käynnissä se onnistui hyvin, mutta ravissa karkasi polle ponesti liian kiireiseksi. Ja lopulta sitten oikeaan kierrokseen mennessä tuli ongelmia kun polle jurrasi kovasti kiinni oikeaan kuolaimeen mikä on tämän hevosen taipumus ollut koulutunneilla usein. Siihen sain kivasti Meijulta ihan henkilökohtaisesti niksejä ja pitkään niitä reenattiinkin. Harmitti vain kun aika loppui hieman kesken. Mutta ilmoittauduin jo reilu parin viikon päästä oleviin Mintun valmennuksiin Vinskillä. Toivonkin että Minttu opettaisi minulle taas kadoksissa olevan istunnan takaisin.

Hyvä fiilis jäi ensimmäisestä tunnista sitten syyskuun. Nyt vain jatketaan hiomista ja toivotaan ettei nyt tarvitse olla poissa tunneilta. Ensi viikolla meno jatkuu esteiden merkeissä. Mutta sitä ennen nautitaan perjantaina Mintin luennosta, jossa on aiheena "Mitä jokaisen ratsastajan on hyvä tietää hevosen oppimisesta ja luontaisesta käyttäytymisestä? Miten asiat kannattaa huomioida ratsastuksessa?" Lisäksi viikonloppuna Mintti valmentaa Rovaniemellä ja kyyti onkin etsinnässä, jotta pääsee nauttimaan valmennuksista.

Opetustäyteinen viikonloppu

Loppiaisviikonloppu meni kivasti tallilla ollessa. Perjantaina alkoi jo heti aamusta valmennukset ja jatkui sitten aina sunnuntai iltaan asti. Tällä kertaa iltaisin oli kaksi kurssia. Starttikurssi perheen pienimille ja aikuisille. Mukavasti pollet riitti ja tyytyväisiä asiakkaita saatiin. Kovasti jo itseä polttelee selkään pääseminen, mutta ei sitä vielä kykene menemään.

Kepit on pikku hiljaa jätetty nurkkaan ja kävelyyn totuttelu on aloitettu. Harmi vain, että polvi lonksuu minusta pahemmin kuin ennen leikkausta. Nyt leikkauksesta on vasta viisi viikkoa. Joten aikaa pitää antaa varmasti lisää. Fysioterapiassa sitä alettiin hieman reippaammin nyt kuntouttaan kun huomattiin, että sisäpuolelta etureidestä on lihakset kadonneet eli vastus medialis ei aktivoidu kunnolla. Turvotusta polveen vielä ilmenee ja kuntosalilla tehdyn kuntoutuksen jälkeen päästiin nauttimaan 15min sähköhoidosta. Kivasti se jalka värisi ja sykki itsekseen polven kohdilta. Huomenna olisi tarkoitus itsenäisesti hieman käydä kuntosalilla harjoittelemassa ohjeiden mukaisesti. Ja suurena haavena olisi, että kahden viikon päästä pääsisin hevosen selkään ja ratsastamaan. Aika on jo varattu. Nyt vain odotellaan ja jumpataan.

Joulu ja uusi vuosikin hurahti!

Leikkauksesta on toivuttu hyvää vauhtia. Kepit on lentäny nurkkaan ainakin toistaiseksi. Nyt kädet ristissä toivotaan ettei lunta ja liukasta tule niin ei tarvitse kauheesti varoa. Pääkallokelit ollu aivan hirveitä ja pari kertaa on pölähtäminen ollut lähellä.

Joululoma alkoi jo joulukuun puolessa välissä ja koulu jatkuu heti loppiaisen jälkeen tiistaina tentillä. JIPPII! Onneksi tentit on sujunu ja hyviä numeroita saatu. Ja kaikki tentit on ajallaan hoidettu pois alta. Ennen joulua suuntasin Keski-Suomeen hieman lomaileen ja nauttiin olosta ja jouluksi sitten tulin takaisin Ouluun viettämään joulua.

Ensimmäistä kertaa jouluna pääsin seuraamaan hautausmaalla tapahtuvaa vahdin vaihtoa sankarihautojen luona. Tosi hieno ja juhlallinen tapahtuma oli. Ja muistutti kyynelten kera siitä, että oikeesti jotkut ovat taistelleet meidän hyvien olojen puolesta. Lisäksi kävin muistaan mummoa ja pappaa ja rakasta ystävääni viemällä kynttilät hautausmaalle. Joulupukkikin oli minulle lahjoja tuonut. Kaikenlaista hyvää ja tarpeellista hyötytavaraa kauppakopasta fleecehuopiin ja mausteisiin tuli saatua.

Ennen joulua juuri Hööksiltä tuli tilaus missä ootti topparatsastushame. Jännitti, että onko koko sopiva mutta JEE! onneksi se oli. Vielä joutuu oottelemaan sen käyttöä. Kun ei ole pakkasia ja sekin, että ei vielä ole asiaa hevosen selkään nousta. Odotellaan rauhassa, että jalka vahvistuu. Mutta eiköhän sitä pian päästä nauttimaan hevosten parissa taas.

Uudeksi vuodeksi  suunnattiin jälleen Äänekoskelle. Naapureiden kera vietettiin hieman uutta vuotta ja samalla loput joululahjat tuli avattua. Karkkia menny monta kiloa. Ja uuden vuoden kruunas toki ilotulitus kun käytiin jopa kaupungin ilotulitusta seuraamassa. Eikä saa toki unohtaa uuden vuoden lupausta, joka sattuu olemaan sama kuin edellisenä vuonna. 

Uuden vuoden lupaukseni!