lauantai 27. syyskuuta 2014

Rakot kämmenissä

HUPSIS! Tais tulla ratsastettua... Kävin taas piipahtaan hepan selässä hepussa ja niin ahkeraan tuli pidettyä suomenhevosta ohjien päässä, että nyt on kämmenessä keskarin ja nimettömän kohdalla rakon alut... On muuten hieman kipeät... Ei muuta ko propolista käsiin ja lopputyötä kirjottaan...Ennen sitä tuossa kirjoittelen sähköposteja ympäri Rovaniemeä jos sitä sais työharjoittelupaikat kevään neurologian harjoitteluihin. Hitto ko on vaikeeta paikkoja saada.

Tänään tosiaan pääsin toista kertaa Suomenhevostamma Pyryn kyytiin. Otin heti tunnin alussa omaksi tavoitteeksi sen, että se poni menee menee edes kaksi askelta pyöreässä muodossa ja teinkin heti alusta asti kovasti töitä asian kanssa, mutta en suotta. Alkuun tuntui tosi painavalle ja hauikset oli oikeesti tulessa. Lopulta sain hevoseen kunnolla sisäpohkeen läpi ja sain hevosen asettumaan selkeästi rennommin ja niin se vaan napsahti pollen pää kohdalleen. Jatkoin hieman taivuttamista liioitellusti ja vahvistin tunnetta. Ja niin ihanalta kun se tuntuikin kun hevonen keveni silmissä. ja se tunne kun sormet saa hetken levätä.

Alku verkan jälkeen väistöjä tehtiin ja itsellä oli joku ihmeen ongelma kun en vain saanut hahmotettua  jalkojani oikeisiin osoitteisiin. Jotenkin se vaan tuntui niin haastavalle. Ja sitten Pyry reppana ei ymmärrä mitä tämä täti koittaa... Sitten kun jalat löyti hieman sijaa niin aloin tuntemaan kuinka ihan oikeasti ne jalat on siellä mahan alla ristissä. Mutta voinen todeta että on muuten paikat jumissa ja hieman hellänä. Sen verran kovaa sain tehdä töitä vatsa ja selkälihaksilla tämän mamman kanssa. Pitää olla silti positiivinen. Sain taas koettua huippu juttuja ja pitää vaan väistöjä reenata niin, ettei ala käsillä värkkään liikaa.Kerrankin minusta tuntui tunnilla, että saan ne pohkeet pysymään siellä kohtuun takana ja oli jotenkin helpompaa pitää kuin aikaisemmin Mollin tai Graffetin kanssa. Johtuisko se tuosta hevosen mallista? Tiedä sitä. Kotimatka pyörällä oli aika hidastekoista nimittäin tämä tyttö oli niin ko puhki.

Edelleen saan hehkuttaa, että nyt mulla on aivan huippu opettaja joka minua opettaa ratsastamaan. Jaanan persoonallinen tapa opettaa ja mahtava asenne luo minuunkin asennetta ja uskoa tekemiseen. Vaikkakin talvesta tulee rankka kun tarvitsee se 9km suuntaan polkee, mutta kyllä se huippu opetus hyvillä ja osaavilla hevosilla kruunaa kaiken. Niin sitä jaksaa polkeekin tallille. Ja jospa se meidän autokin saatais kuntoon niin olisi sekin sitten mahdollinen.

Aamusta kävin opiskeleen hieman uutta myös fysioterapia puolelle kun Lapin Urheiluopistolla järjestettiin Self-myofaskial release-koulutus. Ja pääsin opiskelemaan fascioista enemmän sekä mahtavista fascia käsittelytekniikoista pallon, kepin ja rullan avulla. Rullalla olen paljon itsekin tehnyt jo jonkun aikaa ja siitä on ollut suuri apu. Nyt vielä lisäkoulutus antoi uutta tietoa ja tarkempaa käsitystä. Joten nyt vain hommaileen uusia välineitä ja sitä rataa. Koulutus oli kyllä kattava ja antoisa. Vaikka kesto olikin vain 4h.

Mutta nyt ei auta tämä tarinoiminen. Se on avattava nuo 10 pinossa olevaa kirjaa ja lopputyö koneelta ja alettava pakertaa työtä loppuun.... Morjens tältä erää!!





perjantai 26. syyskuuta 2014

ei oo kovin aktiivista ei...

Taas on kuukausi vierähtäny, mutta ei se mitään. Tässä se blogipäivitys taas tulee. Tässä on eletty aika haipakkaa kun jumpat on alkanu ja niitä riittää se viisi tuntia viikossa ja vielä kun koittaa samaan syssyyn ratsastaa 2krt/ viikko ja tekee uimahallilla uimaopettajan ja uinninvalvojan töitä niin ei ole ajasta puutetta. Kun pitää vielä muistaa ne minun fysioterapia ja hevoshieroja opinnot.

Meikä on nyt saanu ratsastella Mollilla aikaslailla ja yhden estetunnin Graffetilla. Mutta nyt voinen todeta, että Molli on hieman murkkuikäinen vaikka onkin kohta 20v. Se on niin mainio kun lisäyksiä pitäs kokoajan tehä ja sitten kun ei saa tai pitäs tehä muuta niin sitten menee kaverilla herne nokkaan. Mutta on tämä syksy ollut todella opettavainen ja olen tyytyväinen uudella tallilla saamaani opetukseen. Nautin joka tunnista ja opin paljon uutta kokoajan ja pääsen haastamaan omat taitoni ja tietoni jatkuvasti oli kyseessä keskiravi tai keskilaukka, väistöt tai jopa avotaivutukset. Nyt tunnen ratsastavani.

Ensi viikolla pääsen taas mestarin oppiin ja kuuntelemaan Eversti Cardea Ruukkiin. Sitä jälleen odotellessa. Mahtava päivä varmasti tulossa. Ja sitten saakin taas lähtee Kauhajoelle jo viidennen kerran. Tarkoitus olisi ens viikolla sitten koululla esittää hevoshieroja koulun lopputyö. Mikäli se kerkee nyt valmistua tuossa. Kovasti yritän saada aiheen kasaan "Hevosen ratsastaminen tasapainoon ja vaikutukset lihaksistoon". Koulutehtävät kouluun on suoritettu ja tuli tehtyä jo käytännön lihastentti arvosanalla 9+. Joten ihan hyvin. Vedetään nyt sitten tuolla lopputyöllä matto alta ja otetaan täydet arvosanat koko kurssilta. Mahtava koulutus on ollut ja olen nauttinut. Kiire saattaa tulla hierontojen kanssa, mutta toivotaan että kaikki sujuu omalla painollaan.

Fysioterapia puolen opinnäytetyötä on kans vireille laitettu ja sielläkin aiheena hevoset. Suunnitelmissa olisi tehdä raviohjastajiin ja ergonomiaan liittyen työ, jonka "nimi" tällä hetkellä olisi "raviammattilaiset kohti parempaa ergonomiaa"... Koitetaan saada sekin vireille ja näin.