Jälleen on loma lusittu keski-suomessa ja siirtyminen reilu 300km pohjoisemmaksi on tapahtunut. Torstaina heti auton penkiltä melkein siirryttiin pollen selkään aaltsikalle. Ankki pitämässä tunteja ja aiheena kavaletteja. Hepppana Remu. Jälleen ihan uusi polle alle ja hieman pientä kyselyy muilta ratsastajilta, että millainen polle se tämä Remu on. Kuulemma etupainoinen ja painaa käsille. Ja totta mooses se sitä oli. Ensimmäisen 15min jälkeen selkälihakset aivan krampissa ja polte selässä oli tosi ihana tunne. Istunnalla koitin pelata, mutta ei se kyllä mittään auttanut ja yhtään sen enempää toiminut. Lopulta sitten tunnin loppu puolella polle pääsi yllättämään ja sai hieman repästyä ohjista. Meikällä niksahti niskoissa ja se tuntuikin sitten hetken aikaa. Hermot meni useaan otteeseen, mutta pakko se oli vain ylös sieltä jotenkin rämpiä ja taasen rauhottua. Ilta sitten kotona vaikeroiden kun selkä on krampissa ja niskat jäykkänä. Heti tunnin jälkeen äkkiä ilmoittautumaan Tuulille estekisoihin. Ja sekin nyt varmistui, että hyppään 31.8. Aaltokankaan harjoituskisoissa Merillä luokan 75cm. Joka toimii hieman reeninä seuraavan päivän kisoihin. Pikaisesti myös kysyin, että olisiko perjantaille estetuntia ja sattui sieltä sellainen löytymään. Tuuli lupasi myös koittaa järjestää Merin minulle hepaksi, että pääsisin reenaamaan vielä kerran ennen kisoja.
Näin viikonlopun kynnyksellä sitten otettiin ilo irti polleilusta. Ensin jännittävä maastoreissu Karan kanssa heti puolen päivän aikaan. Toi hyvää fiilistä elämään ja tyytyväinen olen Karaan kun saatiin turvallisesti porukka johdettua maastosta pois. Matkalla oli kaikkea pientä kommellusta ja tallille päästyä minun valkoinen satuhevonen oli ennemmin vihreä ja ruskea pilkullinen polle. Kun ei nuita kavioita viittis kastella ja kun muutamia hieman jännittäviä paikkoja löytyi niin sitä hieman rämmittiin vaikka ja missä. Mutta polle on siinä mielessä ihana, että se ei lähe pinkomaan kuin raketti vaan kahtelee asioita ja kiertää niitä hieman kauempaa. Tai sitten laukassa pujotellaan vesilammikoita.
Illan kruunasi Tuulin pitämä huippu Innari estereeni ja alla kopsutteli kisapolle Meri. Alkuunsa hieman jumppaa kavaleteilla ravissa ja laukassa. Hyvien suorituksien jälkeen siirryttiin esteille. Ja vuorossa oli puomi, jonka jälkeen kaksi estettä. Joista myöhemmin viimeinen oli okseri. Alusta alkaen ongelmia ei ollut. Hieman mietitytti, että kuinka tulee käymään kun alkuunsa polle oli hieman kova suinen, mutta sekin tuntui pehmenevän. Lopulta innarin okseri olikin jo mukavissa 80cm lukemissa. Yhdessä vaiheessa luotin heppaan vain liian paljon ni matka tyssäsi jo ekalle esteelle, mutta uusi yritys ja niin me hienosti liidetiin maaliin. Erityisen tyytyväinen olin siihen, että Meri ei kaahottanut ja tultiin hyvässä tasapainossa ja rytmissä. Lisäksi laukanvaihdot tuli suoraan laukasta ei ravin kautta. Tunnin jälkeen tokasin Tuulille "nyt voi lähtee kisoihin luottavaisin mielin" ja Tuuli tokas takas " Kyllä voi". Tuuli oli tyytyväinen minun tekemiseen ja itselläkin oli tosi keskittynyt olo ja hyvä fiilis.
Nyt ruinaamaan hierontaa ja palautumaan ratsastuspuuhista. Seuraavan kerran kirjoitellaan jo Rovaniemen päästä kun edessä on paluu Rovaniemen ratsastuskeskukselle katsomaan millaiset tuulet siellä puhaltaa omistajan vaihdoksen jälkeen.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti