Joulun juhlaa!

Mukavasti pakkanen paukkuu ulkona ja hanki narskuu jalkojen alla. Mittari näyttää 26 astetta. Mutta yksi asia ei ole niin kuin ennen. On ensimmäinen joulu kolmeen vuoteen kun joudun istumaan sisällä odotellen jalan parantumista. Normaalisti ennen joulusaunaa olisin lähtenyt lenkille, pitkälle sellaiselle. Aattolenkki on se parhain mitä voi olla.

Jalan turvotus on laskenut hyvin ja toipumista on havaittu. Näin joulupäivänä teki mieli käydä kokeilemassa miltä tuntuisi hiihtää vuoden jälkeen. Niimpä kaivoin sukset ja kävin muutaman kilometrin kokeileen ihan tuntuman ja olkapään kunnon takia.

Suurimman ja ihanimman joululahjan sain Kuorikoskesta. Se kahden vuoden yhteistyö Petterin kanssa, ne lukuisat taistelut ja maltti. Ne yhdistyi taasen joululahjassa kannustamiseksi. Frankfurtin maratonilta petteri oli saanut hienon asics-hiirimaton, joka nyt löytyi minun joulupaketistani sekä sen kaverina oli talvinen putkihuivi. Hiirimatto joka on lukuisien hikipisaroiden, pistosen ja vuosien reenien myöntä saavutettu. Ja se kertoo mulle nyt siitä, että NYT JUOSTAAN, NYT ON AIKA ANTAA PALAA TYTTÖ! Mikään ei ole ollut hienompaa kun osata kääntää Petterin kannustamiset oikeasti todeksi ja ottaa niistä kaikki mahtava voima irti. Tässä syy miksi jaksan yrittää ja yrittää. Kun naapurissa asuu Juoksija ja aikasempi valmentaja, joka edelleen potkii minua päivä päivältä persuuksille, välillä se kettuilee niin maan perusteellisesti, mutta AINA... on tukena ja turvana mahtavassa matkassa kohti juoksijan elämää....

Piikkiä kinttuun ja lepoa!

Siinäpä lyhyesti tämän hetken kuulumiset jo otsikossa kerrottuna. Maanantai aamuna näin jouluviikon kunniaks päätin lähteä urheilulääkärini luona Jyväskylän terveystalolla käymään. Jaakko-sedän ko tapasin pitkästä aikaa. Se kertoo siitä et kait minä hetken olen pysynyt "ehjänä". 5 viikkoa vaivannut turvotus jalassa ja pieni kipukin jo jalkaan tuli selvisi et syynä oli akillesjänteen ja kantaluun välissä oleva limapussi joka oli tulehtunu. Näin ollen Jaakko-setä sitten ehdotti kortisonipiikkiä ja näin tehtiin. Nytten sitten huilitaan 2 viikkoa ja parannellaan jalkaa, jonka jälkeen palataan pikku hiljaa harjoitusten pariin. Mikäli jalka ei ole kunnossa niin sitten taasen kolkutellaan Jaakko-sedän vastaanoton oveen. Toivotaan, että jalka tulee kuntoon.

Nyt on siis hyvää aikaa keskittyy kouluun näin joululomallakin ja lueskella anatomiaa, hieroa ja jopa nauttia joululomastakin. Harmittaa vaan kun ensimmäistä kertaa juoksuvuosien aikana minulta jää aattolenkki välistä....

Koettelua toisensa perään!

Vielä on haettu tuntumaa harjoitteluun, mutta sitä ei oikeen näytä viel löytyvän ainakaan ihan puhdasta. Kilometrimäärät viikoilla liikkuu siellä 10-20km välillä, vaikka niiden pitäisi olla siellä 50-80km tuntumassa. Harjotusohjelmia ei ole vielä ollut, koska nyt on aika taas katsoa siihen miten alkaa nuo "hemmetin bursiitit" toipumaan. Mutta ilmesemmin molemmissa jaloissa on samaa oiretta... Maanantaina menen urheilulääkärille Jyväskylään näyttämään jalkaani, joka on useamman viikon harjoituksissa oireillut.

Lihashuolto puoli kyllä on kunnossa. Viimeksi eilen luokkakaveri hieroi jalat ja olihan siellä muutama kohta joka otti tosi kipiää. Sitten opettaja kurkkasi vähän tuota jalkaa ja epäilee, että olisi kantapään ja akillesjänteen välissä tai jossain siellä olevat limapussit ärtyneet jostain syystä. Siihen saadaan varmistus maannantaina. Kipua jalassa ei ole ollut, mutta tuntemuksia siitä kuin joku repisi kantapäätä ja akillesta irti toisistaan ja turvotus akilleksen ympärillä olevissa kudoksissa. Ei auta kuin odottaa ja reenata varovasti.

Mutta vielä on pakko yrittää.... En luovuta vielä

Verr.2+2, 2*4*200m pal. 1min/4min+koord.

Täällä sitä taas opistolla kirmaillaan sen minkä keretään. Maanantaina tuli juostua mukavassa paukku pakkasessa ekaa kertaa tälle talvelle. Pieniä ongelmia hengityksen kanssa oli, mutta edelleen käytössä oleva avaava lääke pelasti tuonkin reenin heti. Jalkavaivoiltakaan ei taaskaan olla säästytty. Muutamia viikkoja jo vaivannut akillesjänne on nyt päätetty hoitaa kuntoon käyttäen apuna urheiluteippiä.

Näin keskiviikkona koulun päätteksi oli jo pieni väsy ja mietinkin et jaksaako lähtee reenaamaan kunnon reeniä. Mutta ko puhelinta katoin oli tullu reenikaveriltani Lauralta viesti " monelta meet reenaamaan? me ollaan tulossa kuortaneelle" odotin kaveria ja sitten reenattiin...luvassa oli tiukka setti ja valvonnan alla 200m vetoja. Sykkeet nous tosi korkeelle, mutta ko sitä vaan innostu ;)

Akillesvaivakin taakse jäi ko päätin harjoitukseen teipata nilkan ja akilleksen alueen osittais teippauksella.

päivän harjoitus näytti siis tältä, ja kuortanehallissa rymisi vähän aikaa juoksuradan kaarteet...

verr.2+2, 2*4*200m, pal. 1min/4min+ koordinaatio

43.6: avg.165, max.184
41.4: avg.170, max.189
49,3: avg.178, max.191
43,0: avg.173, max.190
pal. 4min
42.1: avg.175, max.193
39.2: avg.177, max.189
41.3: avg.181, max.189
43.8: avg.183, max.190

On se vaan niin hienoa!

Olkapää näyttää jo uutta valoa tunnelin päässä ja Joonakselta odotellaan uusia harjoituksia :) eli viikon tauon jälkeen ollaan jälleen tossut jalkoihin laittamassa. Uudet haasteet ja kuviot tulossa ja tästä vielä nautitaan :) Varmasti rankka talvi on tulossa, mutta kohti uusia haasteita ja voiton riemua tahdotaan mennä.

Voiton riemua näkyi myös TV2:lta tullut ohjelma Vancouverin huippuhetkiä. Se oli jotain huikeeta katsoa kuinka jokainen suomalaiset urheilijat on nauttinut voiton hetkistä olympialaisista. Ja se sai myös minut huomaamaan ja muistamaan sen kesän vuonna 2008, kun ensimmäisen piirinmestaruus pronssin voitin ja ne voitokkaat muut kilpailut. Joista muistona on suuri kasa mitalleita kaudelta 2008 (kuvassa). Kuinka paljon se syrämeni täytti. Tuli myös minulle muisto ja kannustus siitä, että vaikka nyt on mennyt huonosti pitkään on vaan jatkettava matkaa ja annettava palaa heti kuin vaan mahdollista. Mulla on aikaa olla joskus vielä siellä huipulla ja sitä kohti matkaan.

Nyt vaan sisulla, tunteella ja taidolla skeä suurella tahdolla kohti ensi kesää ja lähretään hakemaan niitä voiton riemun hetkiä.

Ei toi terveenä pysyminen helppoa olekkaan

Viikon suunnitelmat saatiin jälleen kerran uusiksi kun meikäläinen koulussa ollessaan liikuntatunnilla hieman pelasi lentopalloa. Jälleen kerran, jo pitempään vaivannut olkapää päätti lähteä antamaan uutta potkua reenaamiseen. Lyötyäni sormi lyönnillä lentopalloa, olkapää lähti pois paikaltaan (sijoiltaan meno). Nyt olkapää muutaman päivän kantositeessä ja katsellaan jo ehkä viikonloppuna tai sitten ensi viikolla reenaamista uudestaan. Toivotaan nyt sitten et olisin karistanut kaikki nämä vaivat kohta pois altani ja onnistuisin reenaamaan kunnolla viimein.

Maanantaina kerkesin vielä käymään reenaamassa, tämän viikon ainoa reeni tähän mennessä. Juoksin TV5 kevyen+ päälle hieman 15min keskivartaloreeniä. Olen jo huomannut, että vauhdin puolella on tapahtunut edistymistä, eikä enään juosta "madellen" JES! Keskivartaloreenissä keskitin harjoittelua selkä- ja vatsalihas akselille, unohtamatta alaselkää tukevia pieniä syvemmälle meneviä ja minun selkää kuntouttavia liikkeitä. Onneksi selkä nyt on ollut hyvä ja oireeton.

Nyt vaan kättä parannnellaan ja kohti uutta reeniviikkoa.

Ja reeni jatkuu...

Edellinen viikko oli hyvin onnistunut, vaikka kilometrejä ei paljoa tullut. Ensimmäinen kunnon reeniviikko ylikunnon jälkeen on takana, joten siihen nähden hyvä viikko. Saldona 31km, tavoiteha oli 35km. Hyvältä maistui lenkki ja pieniä havaintoja tein lenkeillä juoksutekniikasta, jossa on hiomista aikas paljon.

Lunta on satanut jo viikonloppuna ja sain hyvän sunnuntai päivän lenkin (TV10 kevyt) tehtyä. Lenkillä käytin hyvin hyötynä lunta josta näkee helposti jalkaterän askellusvirheet kun kengänpohja tekee puhtaaseen lumeen hienot jäljet. Jäljet osoittivat että varpaat osoittaa ihan väärään suuntaan ne kääntyy liikaa sivulle vaikka varpaat pitäisi olla meno suuntaan.

Onneksi liukkaille on keksitty hyvät kengät Icebugin nastalenkkari on oiva reenikaveri näillä liukkailla keleillä. Jään päsäleet vaan lentää ko juoksee jäätikön yli ja juoksu saa olla rentoa.

Tämä viikko ei poikkea viime viikosta. Harjoittelu on ihan samanlainen kuin viime viikolla, tosin nytten yritettän saada tavoitekilsa täyteen eli 35km reeniä tälle viikolle. Lisäksi tulen seuraamaan harjoitteluissa sykkeitä.

Mutta ny on tästä lährettävä notta kerkiää reenaamahan...!! ;)

Nyt reenataan!!

Pitkät unet näin sunnuntai yölle teki poikaa tähän neitiin. Monet päivät opistolla olivat hieman viikon aikana venähtäneet ja väsy oli kova. Mukavat 11,5h unta tuli ja moottori silti meinas käynnistyy vähän hittaasti.

Ennen iltapäivän lenkki oli pieni jännityksen paikka ko minua kaksi ekaa kautta valmentanut Kuorikoski oli juoksemassa Frankfurtissa maratonia. Nenu tiukasti tietokoneen ruudussa kiinni ja jalat pöydän alla levottomasti liikkuen seurasin kuinka isännän käy. Tavoite kumminkin oli juosta alle 2h 40min :) kummasti alko viel paineet nousemaan kun 40km kohdalla väliaikakello netissä näytti 2:31:08, elin toivossa jo, että kyllä Petteri skulaa asian. Kello pysähtyi kumminkin maaliviivan yli tultaessa aikaan 2:40:00... Joka tapauksessa hieno juoksu minusta ja saan olla ylpee siitä että on saanut yhdeltä esikuvaltaan tietää mitä tarkoittaa JUOKSIJA. Nyt herää seuraava kysymys. Se oli viimonen kisa, vai oliko? Petteri on niin sanonut et juoksu-ura päättyy tähän. Mutta uskonkohan? Mä en ainakaan.

Kun oli jännitys episodi takana lähdin itse reenaamaan. Niin tuskaiselta ko lenkki tuntuikin. Muistelo-lenkin (8km) päätin heittää. Jalat olivat tukkoiset ja ei oikeen mielikään ollut kovin lenkin puoleinen. Jalka ei noussut ja lantion asento oli istuva. Vaikka kuinka yritin lenkillä korjata ja saada heräteltyä lihaksia toimimaan kunnolla ni ei auttanut. Aikaan 54.52 lenkki kulki ja sykkeistä huomasi hyvin kuinka hankala lenkki oli, keskisyke 159.

Nyt hyvät ja palauttavat lihashuollot ja huomenna matkaan uudestaan ;) huomenna käydään hieman uusilla poluilla juoksentelemassa...

Harjoittelua tiedossa!!

Alku viikko suhteellisen rankka opistolla, mutta ei hätää. Meikä oli vauhdissa jo heti tiistaina. Kävin koulupäivän päätteeksi juoksemassa ekan lenkkini moneen viikkoon. Mukavasti 8km taittui ja olokin oli hyvä lenkin jälkeen. Keskiviikko aamuna olikin mukavat jumit kropassa ja yllättävää mutta vatsalihakset oli kipeenä. Keskiviikkona pelasin liikuntatunnilla koripallo, tuttu ja vanha kaveri minulle sekin laji :) mukavalta maistu vähän pivotit, alli upit sun muut... Kuten joku on jo varmaan huomannut ni uusi valmentaja on löytynyt.

Ens viikosta on tiedossa ensimmäinen virallinen reeniviikko minulle sekä ensimmäinen valmennus viikko uudelle valmentajalleni. Se tulee näyttämään tältä...

ma: TV8 kevyt
ti: lepo/ astma- ja allergiatestit
ke: TV9 kevyt
to: kuntopiiri
pe: TV8 kevyt
la: lepo
su: TV10 kevyt

NÄILLÄ MENNÄÄN!!

Spinning, Kuntopiiri, kahvakuula ja pumppi

Vauhtiin on päästy pitkän tauon jälkeen... =) syysloma viikko toi uusia tuulia työmaailmaan. Pääsin pitkästä aikaa töihin Peurunkaan. Maanantaina spinning 30min+ kuntopiiri 45min avasi viikon ohjelman... Kummasti vaan tiistaina viikko jatkui Kahvakuulalla. Mahtava meininki ja sali oli täynnä, ja meikä tottuneesti liekeissä hilarius hiiren ja popedan soidessa. Keskiviikko aamuna sitten odottikin mahtava, ihana jumitila. Sängystä tuli noustua 800mg buranan voimin ja hetken päästä soi puhelin " pääsisitkö illalla vetämään peurunka pumppia?" siihen vastasin tottuneesti " joo, tottakai tuun" sitten ko löin luurin kiinni. Olin " voi helvetti, mitä menin tekemään" ei voinu mitään luvattu mikä luvattu. Pumppi meni ihan mukavasti ja itse tykkäsin. Tosin seuraavan aamun jumitiloja ei voinu enään arvata. Huomiselle varaamani hieronta-aika varmasti tulee tarpeeseen. =) voi hieman olla jumelomestoja.

Valmennus rintamallakin on tapahtunut muutoksia. Esa lopetti valmentamiseni, mutta pysyy hyvänä tukena jatkossa minulle. Uusi valmentaja on suunnitteilla ja valmentajasta lisää tietoa luvassa heti kun kuulen jotain uutta.

Aika on vierinyt

Uskomatonta, mutta totta! Olen huilannut jo viisi viikkoa totaalilevossa. Nyt on alkanut harjoitusinto löytyä ja olenkin suunnitellut jo hieman tulevan kauden kulkua. Tänään sitten olen aatellut valmentajalleni sen näyttää ja muutamme sitä vielä tarvittaessa.

Ylikunto asiakin on edennyt niin hyvin, että vahvasti kaikki näyttäisi sille, että voisi olla mahdollisuus päästä viikon päästä harjoittelemaan. Ortostaattisen ero on laskenut huomattavasti siitä mitä se on aikaisemmin ollut. Kaikki on valmennuksenkin osalta valmista siihen kun päästään reenaamaan taas, lähdetään hitaasti mutta varmasti liikkeelle. Toivon vielä ettei kauhiasti lunta tulisi niin pääsisin itse hieman vielä suunnistamaan, jotta on hyvä mieli taas keväällä lähteä vauhtiin.

Ensi viikolla tehdään ortostaattinen seuranta, joka kertoo luvan sille että lähteekö tämä tyttö viimein taas reenin pariin.

Ligamentum longitudinale anterior... Latissimus dorsi.. biceps brachii

Latinaa tulee päähän päivä päivältä vaan enemmän ja uutta opitaan. Viikot vierii kuortaneen urheiluopistolla opiskellessa. Opinnot ovat hyvin edenneet ja tieto siitä et tämä on oikea ala on selkeästi kyllä osoitettu jo. Lisäksi opistolla on kokeiltu karaoke, saunailta ja lisäksi olemme myös kerenneet vierailemaan opiskelijabileissä paikallisessa baarissa NOKSUSSA. Muutaman viikon päästä alkaa asiakashieronnat, jota odotan ihan onnessani. Lisäksi saamme muutaman kummiurheilijan opiskelun ajaksi hierottavaksemme ja tämä varmasti tuo kokemusta vaikka minkälaisesta.

Kova hinku oisi päästä reenaamaan kuortaneen poluille sekä halliin. Harmi vain ettei ole tietoa vielä kunnolla koska seuraavan kerran harjoitellaan. Palaveria valmentajan kanssa on pidetty ja sovittu että n. kaks viikkoa viel huilataan. Valmentaja vahvasti epäilee että olen joutunut ylikuntoon keväällä, sen takia kun keväällä harjoitukset koveni liikaa talven harjoittelupohjaan nähden. Talviharjoittelu oli tosi huonoa. Ensi viikolla seurataan uudestaan ortostaattista sykeseurantaa. Toivoen tietenkin, että ero lepo- ja seisontasykkeen välillä olisi laskenut n.50 lyönnin erosta.

Totaalilepoa ja kevyttä suunnistusta

Näin sitten päättyi ainakin hetkellisesti minun juoksureenit. Nyt huilitaan ihan totaalisesti. Vaikka se päähän ottaa kun ei reenata voi ei sille vaan nyt voi mitään. Leposyke on hurjasti noussut viime päivinä. Tämä viikko on ollut täysin totaalilepoa. Sitä hieman uhmaten päätin että jotta mieli taas virkistyisi niin kävin sunnuntai-aamun kunniaksi kävellen etsimässä muutaman rastin liikuntapuistosta. Eikä voi muuta kuin sanoa, että hyvää teki. :) Ensi viikolla taas on vuorossa täysin lepoa. Ehkä saatan eksyä kartta kädessä hetkeksi kuortaneen poluille taas kävellen, mutta nyt annetaan kropan rauhoittua ja levätä.

Päivät kuluu!!

Koulun penkillä Kuortaneen urheiluopistolla päivät menee rattosasti ;) Anatomiaa sekä hieronnan teoriaa opiskellaan innolla. Vauvan talkkia oli tänään kintut täynnä ko hierontaotteita harjoiteltiin. Tästä se lähtee... Se pitkäaikainen haave Urheiluhierojaksi kouluttautuminen. Niska-hartiaseudun olotila on alkanut helpottamaan. Lääkeannostus on vielä suuri ja tulehdus ei ole vielä poissa. Niimpä ei myöskään reenattu eikä Virroilla juostu. Melkeen ensi viikkoon menee odottelu ja uusi arviointi, koska voidaan lähteä reenaamaan. Lisäksi ollaan etsitty valmentajan kanssa ongelmiin ratkaisua, mistä johtuu niin kova uupuminen lenkillä ettei pysty juoksemaan kokonaista lenkkiä kuten ennen. Pyydetty on apua kokeneemmilta ja kaikki viittaisi siihen, että hieman ennen SM-maastoja ja sen jälkeen olen reenannut edellisen valmentajan johdolla liian kovaa josta on sitten tullut lahjana ylirasitustila. Tämä ei ole päässyt kropasta poistumaan, koska päälle on vaan jatkettu reeniä, mutta huomattavasti kevyempänä. Se voi olla yksi mahdollinen syy, koska vedin tunteja paljon keväällä ja kesällä. Lisäksi olen vähän niin kuin päätöksen jo tehnyt siitä, että ensi keväänä myös alkaisin harrastamaan suunnistusta ja taidan jopa liittyä suunnistusseuraan nimeltään Rasti E4. Päivä kerrallaan ja katsotaan mitä tulee tuulet tullessaan...

Kipeenä edelleen

Flunssan rippeitä hoidettiin viime viikolla sunnuntaina laajavuoren laskettelurinteen alapuolella katsellen kuinka Jani Lakanen ja Minna Kauppi voittivat Lets Run 2010-tapahtuman. Hyvin juoksi myös Juha Hellsten ollen toinen suomen kovimmalla maastojuoksuradalla. Eksyin paikalle ja loistava kisa se olikin en olisi koskaan uskonut että porukka kiipeisi kalliota ylös mutta niin kävi ;) Oma valmentajanikin oli juoksemassa ja sen takia siellä myös kahtomassa. Itsekin meinasin lähteä sinne, mutta olis ollu liian kova kisa mulle... MUTTA nyt omiin reeneihin..... pari päivää kerkesin reenaamaankin flunssan jälkeen... Maanantaina kävin kevyesti kokeilemassa ja juoksin 8km kuortaneen maastoissa aikakin oli hyvä 41.50... vähän annoin ihtelleni luvan irrotella ko juoksu tuntui hyvältä ja irtonaiselta. Tiistaina huilasin migreenin kourissa ja keskiviikko-torstai menikin urheiluhierojaporukan kanssa vaelluksella. Hieman poleskeltiin pyörillä. Mahtava reissu oli sekin, ja samalla pyörälenkit toteutin ihan reeninä. Loppu viikko meneekin nyt parannellessa taas. Juuri tänä aamuna lähti neljäs vuorokausi siten että niska-hartia seutu ni jumis et vetää päähän oikeen kunnon migreenit, joihin ei edes migreenilääkkeet auttanu . Eilen opistolta tultuani Äänekoskelle kävin terveyskeskuksessa eiku siis arvauskeskuksessa moikkaamassa lekuria. Joka määräs buranaa ja lihasrelaksantteja avuks. Suunnitelmissa olisi juosta keskiviikkona 1.9. virroilla 1500m mikäli saan jumit,lihastulehduksen ja säryt hyvin pois. Sitten suunnataan ja pistetään harkintaan jos sitä uskaltais puolimaratonille lähteä kokeilemaan, mutta kaikki aikanaan ja pikku hiljaa... Lisäksi minua on hirveesti houkuteltu suunnistamaan ja olen jo vähän taipunutkin siihenkin lajiin, karttoihin on tutustuttu ja kyseinen rastilippukin on tullut ihan Norjasta asti...

Uusi elämä ja kipiänä

Viikot on vierinyt ja reeneissä ei ole paljoon tapahtunut. Muutama ihan ok viikko alla reeniä. Tampereella koripalloturnaus saatu vihellettyä ja tuomittua... kotiin sisko kantoi tuliaisena flunssan. Muutama päivä kuumeen kourissa vietetty ja nenu tukossa, mutta eiköhän se tästä. Tänään (maanantaina) muutin kuortaneen urheiluopistolle asumaan ja täällä sitä oltaisiin seuraavat kymmenen kuukautta. Jolloin opistolta pitäisi keski-suomeen palata urheiluhieroja. Kohan flunssa menee ohi on aika tutustuu Kuortaneen maastoihin.

Viikko reeniä takana!

Uusilla tuulilla on menty ja reenaamaan lähdetty =). Maanantaina kävin juoksemassa, mutta se päättyi lopulta kun hermot meni. Tekniikka oli ihan sekasin, meinasin jopa lentää monesti nurin kun ei vaan löytyny sitä rytmii ja oikeeta askellusta. Se lannisti sen verran fiilistä, että reenasin torstaina kuntopiiriä hieman ja perjantaina yritin uudestaan. Lenkki meni hyvin ja askellus alkoi toimimaan jos ei laske hieman pientä istuvaa tyyliä. Tämän lenkin aikana mietin ja määritin että haluanko juosta lauantaina hölkkäkisan uuraisilla. Valmentajan ehdottaessa päätin lähteä yrittämään. Tavoitteena kisassa oli vain päästä maaliin.

Kisa meni ihan hyvin siihen nähden kuinka paljon mulla on ollu vaikeuksia... 5km maastojuoksu kisassa olin naisten yleisen sarjan neljäs ja aika oli 28.01. Suht mukava ja hieman jopa vaativa rata takasi hyvän kisan ja hyvä se olikin. Ennen maalia koitti mukava pieni nousu, ihan semmoinen pieni vain... Kumminkin aattelin ladata siihen ja onnistuin... mäen päällä oksennus lenti tuttuun tyyliin. Sentäs sillon eikä maalissa... Maalissa odotti valmentaja joka sekin juoksi hienon kisan juostessaan elämänsä parhaan juoksun... Kättä paiskattiin jälleen hyvistä suorituksista...

Sunnuntaina ei paljoa arkailtu vaikka kropassa olikin aika mukavat jumitilat. Mutta ei auttanu edessä häämötti kahden tunnin mukava pyöräilyreeni... Hyvin taittui matka musiikkia kuunnellessa ja sykkeetkin pysyivät sovituissa rajoissa. Hauskaa oli matkalla vaikka täysin yksikseni kuljinkin. Mutta se jälkimmäinen tunne ko kotia pääsi oli aika huikee. Jalat vaan täris alla ja oli ihan pienestä kii etten ois jääny siihen niin... ihan hirvee tunne oli kropassa ko tankki oli täysin tyhjä... Nyt näin illalla kunnon venyttelyt ja kohti uutta viikkoa. Intoa alkaa nyt löytymään reenienkin suhteen.

Kättä päälle!

Ja se on siinä! Uusi valmennussuhde on nyt virallisesti alkanut ja kättä päälle on lyöty. Eilen suunniteltiin uudet reenit joilla lähdetään etenemään ensi viikosta alkaen seuraavat kolme viikkoa... :) pääpaino harjoittelussa on peruskestävyyspuolella ja sen huomaa reeniohjelmasta. Ja näillä mennään.

VKO 30: 40km
- 3*10 km lenkkiä JUOSTEN. RAUHALLISESTI,
- piitkä rauhallinen 2h harjotus sauvakävelyä, pyöräilyä yms.
- Verr. 2+4, 2*1000m, pal. 1000m/ sarja 400m kävellen+ 3*200m, pal. 200m kävellen
TavoiteTUNTIMÄÄRÄ n. 6-7h

VKO 31: 40km

- 4*10 km lenkkiä JUOSTEN. RAUHALLISESTI
- piitkä rauhallinen 2h harjotus sauvakävelyä, pyöräilyä yms.
TavoiteTUNTIMÄÄRÄ n. 6-7h

VKO 32: 30km
-2*15 km lenkkiä JUOSTEN. Tosi hitaasti.
- piitkä rauhallinen 2h harjotus sauvakävelyä, pyöräilyä yms.
Tavoite: Tunteja n. 5-6h

Uutta tuulen virettä!

Pikku hiljaa on päästy asioista keskustelmaan, mutta reeni intoo ei ole vieläkään. Kovasti vielä päässä raksuttaa huonosti kulkeneet kisat sun muut. Coopperi oli tarkoitus keskiviikkona juosta. Vaihdettiin uuden valmentajan kanssa 1500m juoksuun. Aika 7.02 ei oikeen ollut hyvä ko ennätys on 6.06. Paljon on töitä ja tuskaa varmasti edessä ja suurimmat haaveet ja unelmat on nyt kyllä tähdättävä ihan muualle. Kättä päälle ei ole vielä Esan kanssa valmennushommasta löyty, mutta sovittu että pian sekin tehdään.

Kisoja en varmasti tule paljoa juoksemaan enään tällä kaudella, suunta ja katseet siirtyvät kohti ensi kautta. Arvoituksena on juoksenko 3.8. Laukaassa piirinmestaruudesta tonnivitosella. Se selvinnee lähiviikoina jos into alkaa palaamaan. Lisäksi suunnitteilla on 25.8. Seinäjoella juostava tonnikisa, johon ajattelin kyllä vahvasti lähteä mukaan...

KUUMA!!

Kisoista kulunut aikaa ja meikäläisellä tossut pysyny lenkkipoluilta viisaasti poissa. On niin tyhjä olo ettei tiedä mistä päin lähtis purkamaan ja mitäkin. Kilometrejä puolen vuoden harjoittelussa on tullut vain 417km joten ollaan tosi kaukana siitä kauden 2000km tavoitteesta ja se on ainakin unohdettava. Ehkäpä into reeneihin joskus tässä palaa. Lauantaina aamulla reenasin Peurunka attack-ohjelmaa ja illasta sitten satuin eksymään 1,5h sauvakävelylenkille. Uusia tuulia koitetaan etsiä juoksuunkin pikku hiljaa... Ja huomenna onkin luvassa näin ihanan lämpimän sään kunniaksi Coopperi. Joka varmasti antaa tietoa vähän tämän hetken kunnosta ja sitten päätetään miten harjoittelua jatkamme.

Onneksi Peurungassa meno on niin kova, että siellä ajatukset on ihan jossain muussa... ja vaikka se onkin työtä ni se ei siltä tunnu. Se vaan on niin kivaa...

Jaahas!

Enpä nyt oikeen tierä mitä kertos... Eilen ei pystyny viel kirjoittaan tänne ko kisa oli ni paljon mielessä. Kumminkin pikku hiljaa on kisan tunnelmat voitettu ja lähdetään pää pystys kohti uusia reenejä. Elikkäs kävin saarijärvellä keskeyttään. Hyvässä vauhdissa olin ensimmäinen tonni 4.22... mutta sit lopulta 800m ennen maalia tapahtui jotain. En tierä mitä... Noh se oli sellanen kisa... Nyt vaan reenataan ja hoidetaan kroppa kuntoon. Töissä on päässy nauttimaan attackista ja tulen varmasti nauttimaan kauan....

Valoa enemmän!!

Taasen on loppu viikko ja reenit takana hyvin kulkenut viikko ja onnistunut sellainen. Herra Kuorikosken kanssa käytiin radalla perjantaina hieman reenailemassa. Pyysin kahteleen vähän juoksutekniikkaa et mihin suuntaan ollaan menossa. Nelisataset meni penkin alle, mutta kakssataset meni ihan kohtalaisesti ja vetoa sain itse herralta viimoisiin vetoihin.

Kokonaisuutena hieno reeniviikko ja parhainpana reeninä kenties se kun kävin kaverin kanssa mehtässä rämpimässä kolmisen tuntia kun kiinniteltiin suunnistusrasteja rasti E4:n tiistairasteja varten... tosin ei minusta suunnistamaan olis ja olinkin ihan pihalla koko kartasta... mie kävelin vaan perässä... oli hauskaa ja sääkin oli mitä mainioin. Talviturkki tuli heitettyä ja nyt siel järvessä puljaillaan....

Lisäksi viikonlopun aikana tein päätöksen siitä että lähden keskiviikkona kokeilemaan kuntoani Paavon kympille Saarijärvelle, jossa samalla käydään kauden piirinmestaruus taistot. Joten keskiviikkona tsekataan missä mennään kun meikä astuu N19-sarjassa 3000m lähtöviivalle... AAPUUUVAAA!!

Ei mene hyvin ei...

Taasen on melkeen viikko reeneistä kulunu. Tasan yhen reenin reenannu tälläkin viikolla. Vaikeuksia on ollut hermoston kanssa... Hermoratahierojalla käynti auttoi jo kaksi viikkoa minua vaivanneisiin säteily ja kipu ongelmiin. Ja sen jäliltä on vain huilailtu ja annettu paikkojen palautua ja parantua. Ei auta ko mennä päivä kerralla eteenpäin ja katsella nokka kohti ensi viikon reenejä jos pystyisi jo harjoittelemaan.

Sunnuntain kuulumisia!

Parhaimman lahjan kyllä antoi itse herra Kuorikoski. Niin tunnearvoa ja paljon tietoa nuorelle juoksijan alulle. Sain matkalla maratonille-kirjan jonka kannen sisällä lukee teksti.

Merille 10.6.2010!

Tämä kirja on saatu palkinnoksi 42,195km uurastuksesta Helsingissä 15.8.2009.
HCM 2009 aika 2.43.22, sija kymmenes. Ja P.Kuorikosken nimmarilla varustettuna.

Eipä täällä ole paljoa lenkkien parissa oltu. Toivoen että huomenna olisi kropassa hyvä olo ja sellainen tila että pystyisi reenaamaan. Uuden ohjelman olen tehnyt ja sitä toteuttaen. Tämä viikko jäi pahasti 35km tavoitteesta ko kilsoja tuli vain 9,5km, mutta jospas ensi viikko olisi onnistunut. Huomenna luvassa olisi VL8.

Tässä kokonaisuutena viikkojen 23-28 reeniohjelma:

A: 35km

- Verr.3+4, rata 2*400m+3*200m, pal. kävellen 200m (8,5km)
- TV12 pitkä, hiljaa!
- Kevyttä 9km
- 5*100m rullauksia hiekka/nurmikko
- Kuntopiiri


B: 45km

- VL8 (loikkia+ koordinaatio 10kpl)
- TV15 pitkä, hiljaa!
- Verr.(2+2)+ 3*1000m (4.45/ 4.35/ 4.25) pal. 1000m Radalla lenkkareilla!
- Kevyttä 12km
- 3*200m rullauksia
- Kuntopiiri


C: 50km

- TV15 pitkä, Hiljaa!
- TV8 puolireipas (syke 165, vauhti n. 5.30/km)
- TV8+ lopussa 5*100m rullauksia
- Kevyttä 12km
- Kuntopiiri

Bileet!

On aikaa vierähtänyt taas ja täällä on vaan huilailtu maanantain lenkistä hieman ärtynyt jalkapohja laittoi minut valitsemaan ratareenin vai lepopäivän keskiviikolle. Lepoa en kumminkaan pitänyt vaan reenasin hieman puntin merkeissä työmaalla kuntokeskuksella.

Tänään on juhlittu syntymäpäiviä työn merkeissä ja nyt illasta pääsee sitten hieman teatteriin sun muuta ihan äiteen kanssa... Reeneistä on tietoo seuraavan kerran sunnuntaina... mut nyt on aika bilettää... huomenna juhlimaan jyväskylän yöhön ja sitä rataa. :)

Taas mennään!

Tuli vielä viikonloppu huilailtua kotona kaikessa rauhassa ja palauteltua kroppaa kuntoon. Sunnuntaina mietiskelin ja pohdin hieman reenaamisiani ja sainkin tehtyä itselleni uuden reeniohjelman, tosin ohjelma on vuoden takainen johon on vain hieman kilometrejä lisättynä ja sitten reenejä muuteltuna. Mutta melkeenpä ohjelma on pysynyt samana. Laittelen myöhemmin reeniohjelman kokonaisuutenaan tännekin.

Tämän viikon reenisuunnitelma on seuraavanlainen...

tavoite kilometrimääärä: 35km

maanantai: TV9+ 5*100m rullauksia
tiistai: lepo
keskiviikko: Verr.3+4, rata 2*400m+ 3*200m, palautus 200m kävellen
torstai: kuntopiiri
perjantai: lepo
lauantai: lepo
sunnuntai: TV12 pitkä

Pitkästä aikaa päätin lähtee reenaan ja hetihän se startattiin uudella ohjelmalla. Aamuinen TV9+5*100m rullauksia tuntui ihan hyvälle ja juoksu tuntui pitkästä aikaan myös mukavalle. Vauhti lenkillä ei vielä päätä huimannut 6.29min/km, mutta keskisyke 162 kertoo ihan sopivasta reenistä. Ilmeisesti kivutkin oli hierojalle jääny jaloista, mikä on sen merkki et kroppa on jotenkin palautunut. Lopullista palautumisen tasoa en osaa tietää ja enkä viitti arvioida, mutta kumminkin paremmalta näyttää kuin viikko sitten Keuruun kisojen jälkeen. Katsotaan mihin pystyy tällä kertaa...

Sisäpyörää, pääsykokeita, hierontaa ja tuskaa!

Keskiviikolle pääsin pitkästä aikaan ohjaamaan sisäpyörätunnin, kakkos tason tunti ja 60 minuuttia mahtavaa treeniä... oli raastoa Popedan tahtiin ja Cotton eye joen biisissä rallateltiin ;) Tsemppaava ja hyvä tunti kyllä tuli vedettyä. Meikä pitkästä aikaa fiiliksissään ja elementissään. Tunnin jälkeen kotiin ja *kirosana* JUOKSEMAAN! kävin vielä kevyen TV8 lenkin päälle. Toki se keveys siitä reenistä puuttui. Tuskaa ja työtä se oli... En tierä miksei nyt mikään kulje...

Torstai päivä vietettiin Kuortaneen urheiluopistolla hierojan ammattitutkinnon pääsykokeissa ja olipas nekin aikamoiset kokeet, mutta hyvä fiilis jäi ja pianhan sitä saa tietää suuntaako opinnot sinne syksyllä. Uskoisin näin, mutta ei voi tietää. Ennen juhannusta saan tiedon ja sitä torellakin odottaen ja toivoen, että pääsisin.

Perjantain tunnelmat oli kivuliaissa jaloissa ja koko vartalo hieronnassa. Taasen on lihaksisto käyty huoltamassa ja toivotaan myös että pian pääsen reenaamaan ja saamaan kiinni oikeesta reenistä.

Sisulla maaliin ja sisullla kotiin...

Nyt on taas muutama päivä vierähtänyt aikaa ja kisoissakin tuli juostua, mutta eipä niistä kauhiasti kehumista ole. Martin kympillä lauantaina tuli juostua kolmetonnia vain 14.00.60. suoraan sanoen vituikshan se meni, mutta JKU:lle kaksoisvoitto oli sitäkin miellyttävämpi asia. Tästä on vaan sitkeesti jatkettava kohti uusia harjoituksia.

Ja sunnuntaille olin kaavaillut TV15 kevyttä... En ois millään viittyny, mutta niin ihana herra Kuorikoski sai mut taivuteltua reenaamaan ja kohta sitä olikin jo reeni tehtynä. Kyyneleet valu poskille ko penikat ja akillekset oli tulessa...eikä askelluskaan ollut parhaimmasta päästä mitenkään... mutta sisulla maaliin ja sisulla kotiin..

kohan tää allergia saadaan kuriin ja hyviä reenejä alle uskoisin, että mahdollisuudet juosta 3000m alle 12min tällä kaudella on hyvin mahdolista... Tänään huilitaan ja tiistaille katsotaan mitä keksitään...

JOU JOU BoDyJaM!

COOL! Ihan mahtavan BodyJam tunnin työkaveri veti... JOU JOU!

Viikon terävintä menoo!!

Ihanuudeksi näin aamulla jopa aurinko paistoi, kun radalle aattelin suunnata tekemään hieman mallailu reeniä...3x300m á 1.15 ( = 25s/100m) pal. n. 3min, 10 minuuttia ihmettelyä ja kerran 2x100m tuntuman mukaan. Ja verryttelyt tottakai mukaan lukien. Hölköttelin kentälle jossa hieman oli ruuhkaa... Lapsukaisia oli paljon, menin kentän perimmäiselle nurkalle hieman tekeen koordinaatioo, että saan kropan hereille kunnolla, sekä muutaman lentävän vedin ensin lenkkareilla ja sitten piikkareilla. Kun lapsukaiset pikku hiljaa hipsi poies. Oli aika aloitella vähän vetoja kirmaileen... HUPS! mut ei oikeen osunut kohdalleen nuo vauhdit... 1.09/ 1.15/1.10... Mut rento ja hyvä harjotus saatiin alle ja uskon, että kisassa kulkee...kahtoo jos sitä jaksais vielä illalla rynnätä työkaverin ohjaamalle BodyJam-tunnille... reenaten ja reenaten...

vähän myöhemmin....

COOL! Ihan mahtavan BodyJam tunnin työkaveri veti... JOU JOU! Kaikki kokeileen vaan Lesmillsin BodyJam-tuntia... Löytyy vauhtii meininkii ja kunnon rytinällä tanssii...

Lepo+ Hieronta

Nyt ois pian lepopäiväkin lusittu ja huomenna jatkuu taas matka. Kyl tuli tarpeeseen jalkojen hieronta. Toivottavasti jumit jäi taas tuttuun tapaan hierontapöydälle. Mukavia ja hieman kivuliaita paikkoja oli, mutta ei auttanu ko hammasta purra... Nyt vielä muutama päivä reeniä ja kohti Keuruun 2. Martin kympinkisoja. Siel ois edessä kauden ensimmäinen 3000m... on se hyvä tietää missä kohtaa mennään ja kuin paljon on matkaa siihen " 12 minuutin alitukseen "

Hinkseleitä!!

Sataa sataa ropisee.. pili pili pom!

HUI! ko oli liukasta kentän nurtsilla. Eikä asiaa helpottanu sade eikä se että huiman edustuksen jätkät olivat eilen pelanneet potkupalloa vielä nurtsilla.... Ihanaa!! muta nurmikko liejua oli ja ihan kaikki vaatteet mudassa! Pyykkikone kutsui niitä kamppeita täysin...

Hyvin meni hinkselit tosin sai hieman varoa missä juos... 25 sekunnista lährettiin ja tiputtiin jopa alle 20 sekunnin... eikä edes jaloissa ollu tietoa jumeista... OHOH! tais olla melkosen tehokasta keittoa tuo meikäläisen minttusuklaan makuinen palautusjuoma. Ko toissa päivänä viel jalat huuti apua niin maan perusteellisesti... Tosin tänään tulikin täyteen seittemän päivää putkeen reeniä. Harvinaista!!