Perjantaina suunnattiin tuttuun tyyliin männikköön opettamaan. Luvassa oli rankka, mutta mahtava viikonloppu kun pääsin itsekin ratsastamaan. Sovittiin tallin omistajan kanssa, että mina ratsastan viikonloppuna kaikki tallin tuntihevoset läpi sekä samalla testate ne tallin hevoset joilla en ole aikaisemmin ratsastanut ja lisäksi valmentaudun Mossella Mintin valmennuksessa ekaa kertaa pitkään aikaan.Heti illalla kun saavuin tallille niin tarkoitus oli ratsastaa kolme tallin hevosta. Alkuunsa kipusin tallin ponin kyytiin, joka on ihana pikku ratsu kun osaa ratsastaa oikein ja maltilla. Tarkoitus oli ratsia polle pyöreäksi ja käyttämään oikeita tukilihaksia, jotta sen kanssa työskentely olisi helpompaa ja samalla saataisiin hieman esiin ponin todellisia liikkeitä myyntiä varten. Kun sain ponin hyväksymään perustuntuman alkoi polle kivasti pyöristyä.
Mossen vuoro oli myös heti perjantai illasta. Lähdin ratsastamaan sen kanssa ihan pysähdys ja peruutusharjoituksista siirtyen etu- ja takaosa käännöksiin aina raviväistöihin asti. Tämä polle on äärimmäisen herkkä ja istunnalla on suuri merkitys siihen miten se toimii. Sen vuoksi siitä varmasti tulee mahtava koulukisapolle minulle ensi kesäksi. Vasempaan suuntaan hevonen tuntui purevan kuolaimeen sekä takapää tuntui jäykemmältä vasempaan kierrokseen, joka ilmeni hevosen haluttomuutena ja nihkeytenä siihen suuntaan. Tämä oli pieni valmistava ja tuntuman otto harjoitus tulevaan sunnuntain Mintin valmennukseen.
Lauantai aamun koittaessa herätys puoli kasi ja aamutallin tekoon. Kivaa pikkuisen päästä puuhaamaan. Kun aamutalli oli tehty ja aamupala syöty niin suuntasin ratsastamaan lumisateen keskelle Jaskan ennen valmennusten alkua. Jälleen alkuun hetki kouluvääntöä ja ratsastamista läpi ja lopuksi pari pientä testi hyppyä. Polle vaikutti tosi kivalta ja mielenkiintoiselta. Rehdiltä ja reippaalta. Juuri tuntikäyttöön soveltuva poni.
Iltapäivästä pidin koulutunnin tytöille, jossa jatkettiin väistö, etu- ja takaosakäännösten tekemistä. Ja
Leku tekikin mahtavia käännöksiä. Yllätti polle täysin. Lisäksi pidettiin estetunti, jossa Mosse pääsi pitkästä aikaa hyppäämään ja olikin innoissaan kun hanta pyörii 360 astetta ja viuhkaa oikeen kunnolla. Innoissaan se ainakin oli. Jaska taas pääs kyyditsemään tuttuun tyyliin ja innokkasti kuskia.
Illasta vielä ratsastelin Danin uudelleen ja katsastelin muutosta eiliseen. Poni pyöristyi nopeammin ja oli aavistuksen rennomman oloinen. Joten päätin ratsastuksen lopuksi ottaa pari kokeilu hyppyä. Siitä poni varsin paljon innostui ja näytti osaamistaan. Vaikkakin alkuun oli hyppäämisestä hieman epävarma, koska moni ratsastaja on nykäissyt herkkää suuta liian useasti. Tykkään tällä ponilla ratsastaa kovasti herkkyyden takia. Jos itsellä jää käsi kovaksi ja se ei jousta poni ilmoittaa välittömästi siitä sinulle pään ylös nostamisella. Kun palaset on paikallaan pollesta saa mahtavat koululiikkeet omaavan ponin. Ja se palaute kehittää minua. Minun kädestä on taas tullut rento ja hellä. Mikä on äärimmäisen positiivinen asia.
Pääsin neljän maissa tutustumaan myös ihan uuteen tuttavuuteen kun tallilla asustaa nuori 6v ratsuponi Caramia. Tallin omistaja ja ponin toinen omistaja ovat suunnitelleet siitä minulle kisahevosta tulevalle kesälle. Caramia oli ollut viikon liikuttamatta ja arveltiin siellä olevan pieni ruutitynnyri sisällä. Kovin pahasti se ei purkaantunut ja poni tuntui ihan kivalta. Hieman raaka on vielä ja iso laukkainen poni, mutta erittäin mukava ja herkkä. Varmasti kun sitä päästään ratsasteleen enemmän ja enemmän niin siitä tulee varmasti oiva kisakaveri minulle. Muutaman hypyn otin myös. Pientä nuoruuden villiyttä vielä löytyy.
Loppuillasta vielä pääsin nauttimaan ex-ravurin Lekun kyydistä. Leku on ollut useamman vuoden ratsuna, mutta ravurin urasta on jäänyt pieniä pilkahduksia. Polle osaa loistavasti tehdä käyntiväistöt ja etu- sekä takaosakäännöksiä. Ravi oli hieman eksoottisen tuntuista, mutta hyvin siellä pysy, muttei kankkuja ihan täysin voinu laittaa satulaan. Joutuu siis hieman reenaamaan istuntaa. Laukka on hetkittäin raakaa. Laukassa usein takapää jää matkasta ja se jääkin ravaamaan.
Sunnuntaina valmennukset alkoi jo heti aamusta ja pääsin opettamaan innolla yhtä täti ratsastajaa ja hänelle saatiin kovasti ahaa-elämyksiä.Tämän jälkeen sitten pidettiin viikonlopun toinen estetunti jossa tarkoituksena oli lähestyminen esteelle ja välin ratsastaminen. Harjoituksesssa oli 3m ennen ristikkoa puomi ja tämän jälkeen yhden laukka askeleen väli seuraavalle esteelle. Kaikki suoriutui tehtävästä mallikkaasti ja Danikin pääsi nauttimaan pitkästä aikaa hyppäämisestä.
Päivän kääntyessä iltapäiväksi nousin vielä tallin jättiläisen kyytiin. Kun Mirkan ratsastus oli vuorossa. Hieman jähmeyden hävittyä Mirkasta löytyi yllättävän hyviä eleitä väistöihin kuin etu- ja takaosan ratsastuksessa. Lopussa ajattelin hypätä esteem semmoisen vajaa 30cm ristikon, josta tama kaveri oikeasti olisi päässyt laukassa yli. Polle hyppäsi, mutta kompastu jalkoihin ja kaatui maahan. Minä kaaduin mukana ja minun leikattu jalka jäi pollen alle. Kun polle nousi ylös hetken jalassa tuntui kipua ja mietin jo hetken, että tässäkö tama oli. Kumminkin muutamassa minuutissa polvi alkoi liikkua ja kipu hävisi. Kävin lopuksi kävelemässä maastossa Mirkan kanssa. Pollessa ei ollu havaittavissa mitään päällisin puolin kun tallissa sen katsastin.
Mirkan jälkeen kumminkin aloin valmistautua Mossen kanssa Mintin valmennukseen. Ajattelin, että kerta tälläinen tilaisuus nyt tulee niin nyt se käytetään. Tämähän se oli viikon koho kohta. Mintille alkuun kerroin meidän ongelman (sen vasemmalle puolelle jänkäämisen) ja raipan hyväksymisen. Kun raippakoulutus maastakäsin toimii, mutta selästä tehdessä hevonen ottaa pakoreaktion. Päätettiin tunnin alussa jo ottaa raippa mukaan vain käteen olemaan ja huomattiin miten hevonen jännittyi ja korvat kääntyi enemmän minuun pain. Tarkoitus oli että raippa vaan matkustaa mukana. Tallissa alettiin pureutumaan ja katsastettiin pään asentoa sekä kuolaimen seuraamista ja suun- niskan rentouttamista, josta arveltiin kuolaimeen pureutumisen johtuvan. Näki selkeesti kun hevonen muuttui jo tallissa. Ja kentällä saman tehtävän parissa työskenneltiin. Huomasin myös tunnin aikana useaan otteeseen miten suuri vaikutus istunnalla oli tähän hevoseen. Saatiin myös asetus ja taivutus pelaamaan ja hevonen seuraamaan kata rennosti, jonka seurauksena hevonen saatiin pyöristymään. Kokemuksena tunti oli äärettömän hyvä ja päästiin toteuttamaan asioita ja palasiin pureutumaan. Tästä on hyvä jäädä odottamaan seuraavaa valmennusta. Joka toivottavasti on hiihtolomalla.
Lauantai aamun koittaessa herätys puoli kasi ja aamutallin tekoon. Kivaa pikkuisen päästä puuhaamaan. Kun aamutalli oli tehty ja aamupala syöty niin suuntasin ratsastamaan lumisateen keskelle Jaskan ennen valmennusten alkua. Jälleen alkuun hetki kouluvääntöä ja ratsastamista läpi ja lopuksi pari pientä testi hyppyä. Polle vaikutti tosi kivalta ja mielenkiintoiselta. Rehdiltä ja reippaalta. Juuri tuntikäyttöön soveltuva poni.Iltapäivästä pidin koulutunnin tytöille, jossa jatkettiin väistö, etu- ja takaosakäännösten tekemistä. Ja
Leku tekikin mahtavia käännöksiä. Yllätti polle täysin. Lisäksi pidettiin estetunti, jossa Mosse pääsi pitkästä aikaa hyppäämään ja olikin innoissaan kun hanta pyörii 360 astetta ja viuhkaa oikeen kunnolla. Innoissaan se ainakin oli. Jaska taas pääs kyyditsemään tuttuun tyyliin ja innokkasti kuskia.
Illasta vielä ratsastelin Danin uudelleen ja katsastelin muutosta eiliseen. Poni pyöristyi nopeammin ja oli aavistuksen rennomman oloinen. Joten päätin ratsastuksen lopuksi ottaa pari kokeilu hyppyä. Siitä poni varsin paljon innostui ja näytti osaamistaan. Vaikkakin alkuun oli hyppäämisestä hieman epävarma, koska moni ratsastaja on nykäissyt herkkää suuta liian useasti. Tykkään tällä ponilla ratsastaa kovasti herkkyyden takia. Jos itsellä jää käsi kovaksi ja se ei jousta poni ilmoittaa välittömästi siitä sinulle pään ylös nostamisella. Kun palaset on paikallaan pollesta saa mahtavat koululiikkeet omaavan ponin. Ja se palaute kehittää minua. Minun kädestä on taas tullut rento ja hellä. Mikä on äärimmäisen positiivinen asia.
Pääsin neljän maissa tutustumaan myös ihan uuteen tuttavuuteen kun tallilla asustaa nuori 6v ratsuponi Caramia. Tallin omistaja ja ponin toinen omistaja ovat suunnitelleet siitä minulle kisahevosta tulevalle kesälle. Caramia oli ollut viikon liikuttamatta ja arveltiin siellä olevan pieni ruutitynnyri sisällä. Kovin pahasti se ei purkaantunut ja poni tuntui ihan kivalta. Hieman raaka on vielä ja iso laukkainen poni, mutta erittäin mukava ja herkkä. Varmasti kun sitä päästään ratsasteleen enemmän ja enemmän niin siitä tulee varmasti oiva kisakaveri minulle. Muutaman hypyn otin myös. Pientä nuoruuden villiyttä vielä löytyy.
Loppuillasta vielä pääsin nauttimaan ex-ravurin Lekun kyydistä. Leku on ollut useamman vuoden ratsuna, mutta ravurin urasta on jäänyt pieniä pilkahduksia. Polle osaa loistavasti tehdä käyntiväistöt ja etu- sekä takaosakäännöksiä. Ravi oli hieman eksoottisen tuntuista, mutta hyvin siellä pysy, muttei kankkuja ihan täysin voinu laittaa satulaan. Joutuu siis hieman reenaamaan istuntaa. Laukka on hetkittäin raakaa. Laukassa usein takapää jää matkasta ja se jääkin ravaamaan.
Sunnuntaina valmennukset alkoi jo heti aamusta ja pääsin opettamaan innolla yhtä täti ratsastajaa ja hänelle saatiin kovasti ahaa-elämyksiä.Tämän jälkeen sitten pidettiin viikonlopun toinen estetunti jossa tarkoituksena oli lähestyminen esteelle ja välin ratsastaminen. Harjoituksesssa oli 3m ennen ristikkoa puomi ja tämän jälkeen yhden laukka askeleen väli seuraavalle esteelle. Kaikki suoriutui tehtävästä mallikkaasti ja Danikin pääsi nauttimaan pitkästä aikaa hyppäämisestä.
Päivän kääntyessä iltapäiväksi nousin vielä tallin jättiläisen kyytiin. Kun Mirkan ratsastus oli vuorossa. Hieman jähmeyden hävittyä Mirkasta löytyi yllättävän hyviä eleitä väistöihin kuin etu- ja takaosan ratsastuksessa. Lopussa ajattelin hypätä esteem semmoisen vajaa 30cm ristikon, josta tama kaveri oikeasti olisi päässyt laukassa yli. Polle hyppäsi, mutta kompastu jalkoihin ja kaatui maahan. Minä kaaduin mukana ja minun leikattu jalka jäi pollen alle. Kun polle nousi ylös hetken jalassa tuntui kipua ja mietin jo hetken, että tässäkö tama oli. Kumminkin muutamassa minuutissa polvi alkoi liikkua ja kipu hävisi. Kävin lopuksi kävelemässä maastossa Mirkan kanssa. Pollessa ei ollu havaittavissa mitään päällisin puolin kun tallissa sen katsastin.
Mirkan jälkeen kumminkin aloin valmistautua Mossen kanssa Mintin valmennukseen. Ajattelin, että kerta tälläinen tilaisuus nyt tulee niin nyt se käytetään. Tämähän se oli viikon koho kohta. Mintille alkuun kerroin meidän ongelman (sen vasemmalle puolelle jänkäämisen) ja raipan hyväksymisen. Kun raippakoulutus maastakäsin toimii, mutta selästä tehdessä hevonen ottaa pakoreaktion. Päätettiin tunnin alussa jo ottaa raippa mukaan vain käteen olemaan ja huomattiin miten hevonen jännittyi ja korvat kääntyi enemmän minuun pain. Tarkoitus oli että raippa vaan matkustaa mukana. Tallissa alettiin pureutumaan ja katsastettiin pään asentoa sekä kuolaimen seuraamista ja suun- niskan rentouttamista, josta arveltiin kuolaimeen pureutumisen johtuvan. Näki selkeesti kun hevonen muuttui jo tallissa. Ja kentällä saman tehtävän parissa työskenneltiin. Huomasin myös tunnin aikana useaan otteeseen miten suuri vaikutus istunnalla oli tähän hevoseen. Saatiin myös asetus ja taivutus pelaamaan ja hevonen seuraamaan kata rennosti, jonka seurauksena hevonen saatiin pyöristymään. Kokemuksena tunti oli äärettömän hyvä ja päästiin toteuttamaan asioita ja palasiin pureutumaan. Tästä on hyvä jäädä odottamaan seuraavaa valmennusta. Joka toivottavasti on hiihtolomalla.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti