Sunnuntai täynnä heppoja!!

SIROCCO III "Simo"

Johan sitä tälle viikolle oltiin toinen päivä ilman hevosia kun lauantaina vaan löhösin... Tänään sitten tallille oli suunta heti päivällä. Hieman aamusta vielä jännitti, että päästäänkö sitä tallille ja hyppään kun ilmesesti lähes kokoyön kesti ukkosmyrsky. Lopulta se tyyntyi ja vielä kaverille soitin, että millainen keli oli Iissä. Hetki tuumailtiin puhelimessa ja päätetttiin, että lähdetään. 

Kävin ekana rakentamassa pienen radan kentälle. Tarkoitus oli hypätä pientä rataa ja ns. valmistautua "varulta" ensi viikon estekisoihin. Samalla testasin varahevosen siltä varalta, että jos Mosse ontuu edelleen niin kisahevonen vaihtuu Simoon.  Toki pieni hidaste/ este on kisoihin lähtöön se, että pitäisi saada jostain vinkka, kuski ja hommaan sopiva auto. 

Palataanpas tämän päivän harjoituksiin. Laittelin radalle yhden kolmen askeleen välin ja yhden kaarevan linjan jossa oli neljän askeleen väli. Tiedossa oli, että Simolla on hypätty aikaisemminkin ja suhteellisen isojakin esteitä. Niin uskaltauduin kokeilmaan rataharjoitusta. Aluksi hevonen oli tosi jähmeä ja tuntui, että ei se suostu liikkumaan ei sitten mihinkään. Se homma olikin vaan sitä, että pollea ei paljoo nuo pienet 40-50cm ristikot ja pystyt heilauttanu. Lopuksi sitten tulin muutaman kerran pystylinjaa, johon aina asteittain nostettiin estettä siten, että lopullinen korkeus mistä mentiin yli oli muistaakseni 95cm. Fiilikset oli huikeet itelläkin tuollaisen hypyn jälkeen. Se tunne kun tuntee voittavansa itsensä ja saavuttaa tavoitettaan jatkuvasti enemmän ja enemmän. Lopuksi käytiin hieman laukkailemassa maastossa ja nautiskelemassa pienestä vapaudesta. 

Matka jatkui tallilta ruokapöydän kautta Juurussuolle jälleen hevosen selkään. Siellä sitten käytiin kaverin kanssa maastoilemassa. Paarmoja riitti kaverina, mutta ei se mitään. Mukavia laukka pätkiä ja mehtäpolkuja pitkin kulkien reilu tunnin maasto tuntui kivalta ja raikastavalta.

Ensi viikolla otetaan vähän kevyemmin ratsastushommien kanssa. Sitten seuraavalla viikolla ollaan jälleen vauhdissa neljän päivän Mintin istuntakurssilla.

                   

Tyylillä yli esteiden...

Nyt se alkoi. Heti juhannuksen jälkeen maanantaina startattiin Mintin tyyliestekurssilla. Viimein pääsin Mintin syyniin ja arvostus Minttiä kohtaan on tosi korkea. Innokkaana laukkasin tallille kämpältä pitkän työpäivän ja matkustamisen jälkeen. Johan sitä klo 6.50 oli keski-suomesta lähdetty bussilla kohti Oulua.

Tallilla kahtelin listaa ja Meri meni jälleen Merillä. No ei se auttanu ko laittaa "vanha" Mamma kuntoon ja sitten hieman esteitä kantelemaan kentälle ja lopulta uuliaan mustan kanssa paikalle. Eka päivä oli vähän hakemista ja keskityttiin pohkeen paikkaan ja istuntaan. Ja voi taivas kun seuraavana päivänä oli säären etuosa kipeä. Hyvä kun jalkaa kärsi kävelyyn käyttää. Minulta vissiin löytyi uusi lihas.

 

Videossa minä ja Tihta, kurssipäivä kolme.

Tiistaina meno jatkui jälleen Merin kanssa. Hommat sujuivat jo paremmin ja meidän menoa kuvattiinkin, mutta video oli sen verran huono, ettei näistä kahesta päivästä oikeen ole kerrottavaa videon muodossa. Päästiin Merin kanssa vauhtiin kun hypättiin mukavasti 80cm okseria. Ja huomasi, että hevonenkin alkoi heräämään hieman paremmin kuin 30-40cm ristikoista. Mutta niin se vain on että pienistä se on lähettävä jos meinaa huipulle päästä ja pienillä esteillä on hyvä hioa tekniikkaa. Ja se olikin hetkittäin vaikeaa. Lisäksi meidän harjoituksista kuvattiin pienet videot, joita sitten katselemme myöhemmin.

                                                   Minä ja Tihta viimeinen kurssipäivä

Keskiviikkona pidettiin välipäivä hommista.

Torstaina jälleen rankan työpäivän jälkeen nokka kohti tallia. Kivat jumit kropassa ja säären etuosaa mielessä pitäen sitä tallin pihaan päästiin. Hevoset oli vaihtuneet, ettei kävisi hevosille liian raskaaksi. Toivoin tiistaina valmennuksen jälkeen tallin ainoaa suomenhevosta Tihtaa. Jännityksellä listaa lukiessani ja pieniä onnen pomppuja pompin kun huomasin, että tämä pieni suokki fani oli saanut Tihtan alleen.

Ennen selkään nousua Mintti piti meille pienen teorian käyttäen possua, norsua ja autoa. Joilla se kuvasi hevosen. Lisäksi käytiin Mintin perinteinen tasapaino oppitunti, mutta ei tällä kertaa kassin kanssa vaan ihan punaisen ämpärin.

Polle tuntui hieman pieneltä verrattuna Meriin. Pieni takaa ajatus tässä hevospyynnössä oli se, että kun kilpailen suokeilla ja ne yleensä on etupainoisia ja sen kautta huonossa tasapainossa pysyviä, että saisin Mintiltä vinkkejä miten tämän kanssa pärjätä.

Alku tunti meni hieman istuntaa hakiessa, onhan nuiden hevosten laukat ja ravit aina erilaiset. Mutta mielestäni Tihtan kyydissä oli helpompi istua... Mikäköhän oli syynä? Tunnin alku meni ihan kivasti pienten istunta haparointien jälkeen ja kun oli hevoseen tutustunut.Loppu valmennuksesta sitten Tihta keksi, että esteen kiertäminen on kivempaa kuin hyppääminen, tähän syynä oli kun esteiden kokoa hieman nostettiin. Lopulta päästiin edes vähän yli. Sain Mintiltä kovasti kehuja siitä, että vaikka hevonen kielti pysyin itse tyynenä (en alkanu räpsiin raipalla enkä vetään suusta) vaan jatkoin matkaa ja tehtävälle uudestaan. Lopussa alkoi jo itsestä tuntua turhautumiselta kun hevonen ei vaan suostunu pomppaan niin kuin halusin.

                                             Viimeisen päivän ensimmäinen "rata" suoritus

Viimeinen ja antoisa päivä sujui mallikkaasti. Viimeisessä tehtävässä hypättiin ns. pieni rata. Ja otin siihen itselleni tavoitteen "EI yhtään kieltoa tai ohitusta".... Tämän mielessä pitäen lähdin päättäväisenä matkaan.Sain kaksi onnistunutta suoritusta radasta ja olin tyytyväinen suorituksiin. Jotenkin tuntui, että hevosellakin oli "parempi päivä". Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita ja kehittää omaa hyppäämistään.

                                                              "toinen rata suoritus"

Nyt huilataan lauantai ja sunnuntaina  sitten tämä heppatyttö suuntaa taas tallille... Tarkoitus olisi käydä kopseella hyppäämässä hevosella Tupoksen 6.7. estekisoja silmällä pitäen. Ja sitten illalla käydä apuna kouluttamassa hevosta.

Mintin luennot

Oulu Riders järjesti Mintin luentoja parina sunnuntaina Oulussa (9.6. ja 16.6.). Itse kävin kuuntelemassa luennot isoin hörö korvin. Luentojen aiheena oli 9.6. Ratsastuksen osatekijät ja 16.6. Hevosen oppiminen. Vaikka asiaa oli paljon sain sieltä joitakin käteviä tärppejä omaan ratsastukseeni, joita lähdin toteuttamaan ja ne onnistui erityisen hyvin jo heti seuraavalla ratsastustunnilla. Lisäksi sain tietää syitä miksi hevonen käyttäytyy näin. Sekä minulle selvisi hevosen maailmasta paljonkin. Eli esimerkiksi...

Kun pohkeet painetaan hevosen kylkiin (se tarkoittaa liikkeelle lähtöä). Hevoset, jotka eivät tätä tiedä pyrkivät tekemään ihan mitä tahansa, jotta se tunne helpottaa. Ja myös vanhat hevoset pyrkivät eteenpäin heti. Eli hevonen etsii aina ratkaisun siihen miten saada raipan naputus persuuksiin loppumaan. Ja meidän tulisi tajuta lopettaa käskeminen heti kun hevonen reagoi asiaan oikein. Mutta usein käy niin että kun se saakelin poni ei liiku eteenpäin niin lopulta usko ja toivo loppuu siihen ikuiseen peruuttamiseen ja kun me hellitämme on hevonen oppinut keinon millä se saa loppumaan pohkeiden toiminnan.

Lisäksi ymmärsin, että hevonen ei ota vastaan kuin yhden avun kerrallaan eli esim. väistöissä on kaikki tehtävä palasina.

Luennoilta tuli paljon kirjoiteltua vihkoon muistiinpanoja ja monesta asiata myös Mintti blogissaan kirjoittaa. Kannattaa siis käydä tsekkaamassa.

Hänen pitämiä valmennuksia kävin seuraamassa ja siellä näki miten palaset loksahtelee paikalleen kun homma toimii ja ratsastajan ajatus on muutettu luennoilla ensin. Kyllä siinä tuli semmonen olo, että hitto ko ei sitä omaa hevosta ole ja vähän harmituskin painoi. Yritin meinaan useaan otteeseen saada hevosta näihin kyseisiin valmennuksiin.

Löysin myös Mintin blogista tälläisen haasteen! Oletko sinä valmis ottamaan haasteen vastaan?

Kesän kuulumisia!

Mossen kanssa kevyesti yli 80cm.

Nämä minun jutut nyt kulkee hieman hassussa järjestyksessä kun koittaa kirjoittaa paljon samaan aikaan.... mutta ettei yhdessä jutussa olisi liian paljoa. Ja sitten sekin, että kun asiat juolahtaa mieleen miten nyt sattuu...

Kesä alkoi vauhdikkaasti tosiaan keski-suomessa parin yksityistunnin merkeissä Kaipiolla. Sitten kipaisin Iissä kurkistamassa männikön kopse tallia ja ihanaa suokkia Mossea. Ihastuin Mosseen täysin ja tästä kaverista ilmeisesti tuli "tulee" minulle kesän ajaksi pieni kisakamu. Tämä ihana aarre löytö oli täysin kaverini Annin ansiota.

Lisäksi hommasin Aaltokankaan ratsutalleilla kymmenen kerran kortin, joten se tulee olemaan kesän aikana pääpaikka, jossa meikäläinen ratsastelee. Ensimmäiset tunnit saivat minut vakuuttuneeksi hyvästä opetuksesta ja laadukkaista hevosista. Erityisesti Tuulin koulutunnit ovat aivan uskomattomia. En olisi ikinä voinut uskoa, että meikäläinen saa hevosen ratsastettua kulmiin, siten että etujalat "polkee ns. paikallaan" ja peräpää väistätetään nurkkaan sekä tämä asia tehdä kaikissa askellajeissa. On se Tuuli vaan aikamoinen mestariopettaja. Itse olen saanut kesän tunneista irti tosi paljon ja tuntuu siltä kuin tänne haluisi jäädä aina ratsastamaan.

Merija

Aaltokankaalta löytyi myös vanhoja tuttuja. Aittolahden ajoilta tuttu Merija on muuttanut viime syksynä tallille ja toimii siellä tallin luottoratsuna. Ja heti kun menin Tuulille möläyttää et olen tuttu Merin (Merija saanut uuden nimen) kanssa niin siitä se sitten lähtikin, kiva putki samalla hevosella.

Kesälle olen suunnittelut, jonkun verran kursseja. Jo edellä kirjottamani maastoestekurssi sekä lisäksi olen aatellut valmentautua "huippuvalmentajan" Mintti Rautioahon opissa. Mintistä voi lukea lisää täältä. Lisäksi Mintti Kirjoittaa blogia, jota kannattaa käydä lukemassa. On aivan huippu tekstiä. Mintin esikuvat ovat Morrris, Tuikku Kaimio ja Eversti Carde. Suosittelen lämpimästi tutustumista tähän tätiin.

Maastoesteitä!!

Nyt se on sitten koettu. Maastoesteitä päästeltiin kahden päivän kurssin verran Oulussa Kuivasjärvellä. Eetu polle Saaran Tallilta kyyditsi minua mallikkaasti ja olikin kyllä melkoinen estetykki. Ekana päivänä ei oikeen lämmetty, mutta kun toinen päivä koitti ni johan löytyi ponista ihan äänien kera vauhtia.Ensimmäisenä päivänä keskityttiin tykkeihin, risukasoihin ja ihan perus maastossa oleviin esteisiin. Toisena päivänä sitten keskityttiin veden äärellä ratsastamiseen.


Toisena päivänä steppailtiin paikallaan ja höristiin. Lopulta vain ohjista löysääminen riitti, että poni ampui kuin tykin kuula matkaan. Mahtavaa oli ja hieno kokemus.

 Muutamat esteet pelotti hieman kun olivat isoja ja Eetu kovin pieni, mutta hyvin poni pisti puhtia jalkoihin. Yli mentii ja menosta nautittiin kumpikin. Jospas nyt olisi maastoesteiden hyppäämisen kynnystä madallettu niin että on helppo lähtee jatkossa hyppäämään vaikka isompia.


Minusta paras este oli ehdottomasti veden äärellä olevat esteet. Niistä sai enemmän irti ja ne toivat hyvin haastetta.
Toisaalta olen tyytyväinen, että sain hevosekseni juuri Eetun, talllin satavarma estetykki, joka on kyllä reilu ja ei varmasit jätä pientäkään ratsastajaa esteen toiselle puolelle.

 

 

koulureeniä!

Kesä on tullut! Ja mahtavat koulureenit saatu aikaan Kaipion tilalla keski-suomessa.  Saa ratsastaa suokeilla ja opetuskin on laadukasta ja edullista. Erityisesti käyn kaipiolla ratsastamassa yksityistunneilla. Tällöin saa parhaiten opittua ja keskittyminenkin on parempaa.
 Ilokseni voin sanoa, että minä olen oppinut ratsastamaan tai "ainakin luulen niin"...

Meikä on alkanut innostua kouluratsastuksestakin. Mikä on outoa minulle, joka on aina pienestä tytöstä asti ruinannut " millon me hypätää?"