Aika menee todella nopeaa ja välillä tuntuu, että mun piti tehä sitä ja tätä, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi. Paljon olen päässyt ratsastamaan erilaisia suomenhevosia viikkojen aikana ja olen todella paljon nauttinut uusista kokemuksista ja fiiliksistä. Lisäksi löysin aivan mahtavat uudet tallit missä on ollut aivan mahtavia tunteja ja päässyt oppimaan paljon lisää ratsastuksesta. Saarijärven tien varresta löytyy tosi hyvää opetusta Ratsutalli Tupsujalasta. Lisäksi olen käynyt Laukaan lähellä Kuusaassa ratsastamassa Centered riding-ohjaajan opissa Hepoharjun tilalla. Centered riding tunnit on kyllä auttanut löytämään ihan uusia lihaksia ja ryhtiä sekä tekemistä minun hevoshommiin. Ja näitä oppeja haluan myös tulevaisuudessa toisille jakaa siten, että keväällä pyrin jo pääsemään Centered Riding-ohjaaja polun ensimmäiselle osalle eli Opening Clinik-tapahtumaan, jonka jälkeen voi mennä jatkamaan 2. osaiseen ohjaajakoulutukseen. Nyt vaan hevosia hieroa ahkeraan, että saan rahoitettua tämän koulutuksen. Aikaisemminkin olen saanut hieman Centered riding-oppeja, mutta nyt kyllä hurahdin täysin.
Veeti
Muutamia pieniä tärppejä joita en ollut koskaan aikaisemmin ajatellut ennen kuin kävin pari aika huippua Centered riding tuntia. Oletko sinä koskaan näitä miettinyt?
* Tunne molemmilla päkiöillä jalustimen etureuna (jos kantapää tosi alhaalla, et voi tuntea jalustimen etureunaa)
* Keventäessä ja ratsastaessa painoa tulisi olla molemmilla päkiöillä/ jaloilla yhtä paljon.
* Kantapään tulee pysyä vakaana ja vaakatasossa.
* Kevennyksessä keskivartalon hallinta ei saa pettää, kevennys on matala, mutta hallittu ylös ja alas tullessa.
* Työtä tekevät lihakset: Reiden takaosa, syvät vatsat ja lonkan koukistaja.
* Ajattele painoa hieman enemmän pikkuvarpaalle auttaa varpaiden asentoon eli varpaat osoittaa menosuuntaan.
* Yläpohje tiiviisti kiinni, takareidet painuu satulaan, polvi on irtonainen ja jalka hieman satulavyön takana.
* Tunne: Olet tiiviisti hevosen ympärillä
* Kotiharjoitteet on tärkeitä!
Vuoden 2014 viimeinen ratsastus Eemelillä
Uuden vuoden aikoihin kaverin kanssa käytiin hieman päästeleen ja fiilisteleen vuoden viimeisen päivän kunniaksi Männikön kopseen ravuri suokeilla. Minä otin kaveriksi maastoon tallin lapsen Empun eli tallin oikean vaahteranmäen eemelin. Onneksi näitä ei ole männikössä enemmän. Eihän se maastolenkkikään voinu ihan sujua sillein maltilla vaan piti tehä vähän semmosia rivakoita 180 asteen käännöksiä ja pientä pierupukkia. Mut niin sen pitää ollakin lapsella oli vaan kivaa.
Minusta on hienoa ollu se, että olen saanut keski-suomessa ollessani ratsastaa paljon Suomenhevosilla ja päästä näkemään sekä kokemaan ihan erilaisia hevospersoonia ja sitä miten jokainen on ihan erilainen ratsastaa.
Päässyt istumaan ihan koulutusvaiheessa olevien suokkien kyytiin niin vanhojen kuin ihan nuorienkin. Jotenkin olo on kotoisa tuollaisen projektihevosen kyydissä. Ja mikä mahtavinta kun jokaisen hevosen liike on ihan erilainen niiden koulutus on eri vaiheessa pitää osata aistia miten paljon voi hevoselta vaatia missäkin vaiheessa. Ja se hevonen näyttää jos mennään yli siitä rajasta. Jokainen hevonen on yksilö ja jos tällä toimii tämmöinen pidäte niin tälle toiselle toimii ihan toisenlainen. Joku on reipas ja toinen laiska. joku ei hyväksy kuolain tuntumaa ja toinen taas menee kuolaimen alle. Hevosia on monenlaisia ja ratsastajan tulee löytää jokaiselle hevoselle ne sen hevosen jutut ja avaimet. Näitä fiiliksiä ja kokemuksia olen päässyt hakemaan ja kokemaan.
Vesa eli Vepasti
Tästä on hyvä jatkaa ratsastusta ja kouluttautumista ja kohti päähaavetta. Että Ypäjälle vuoden päästä haetaan. Hevoshieronnat on lähteny hyvin käyntiin myös täällä Keski-Suomessa.
Jyväskylässä viime viikolla pidettiin kiropraktiikka koulutus, jonka piti Eläinlääkäri ja kiropraktikko Jaana Tainio. Tämä koulutus oli todella loistava ja antoisa. Tykkäsin koulutuksesta tosi paljon ja selkenti myös minun ajatuksia kiropraktiikasta ja sen vaikutuksista. Nyt osaan ohjata omia asiakkaitanikin tarpeen mukaan hoitoihin. Suosittelen kaikkia blogini lukioita tutustumaan tähän kiropraktiikka esitteeseen joka löytyy Nikulan hevosklinikan nettisivuilta Kiroesite.
Loppuun vielä kuva kiropraktiikka koulutuksesta, kuten kaikki nämä tämän tekstin muutkin kuvat ovat kännykällä otettuja, pahoittelen.
Lauantaina 15.11. Pääsimme kuuntelemaan Rovaniemellä hyvän eläinlääkärin luentoa kun Laura Laakso saapui luennoimaan "Ennaltaehkäisyllä tuloksiin hevosen kanssa". Itse koko luennon järjestin ja toimin emäntänä luennon aikana. Nyt tässä siis pieni blogi kirjoitus siellä käydyistä asioista.
Päivä oli erittäin antoisa ja mielenkiintoisia asioita oli luennolla paljon. Alkuun käytiin läpi mikä sukupuoli sairastaa eniten ja se oli selkeästi ruunat, koska niitä käytetään paljon. Tammat sairastaa vähemmän, koska yleensä niitä käytetään vain siitokseen ja orit ovat kaikista terveempiä. Syy on siinä, että oreja Suomessa on vähemmän. Laura listasi, että hevosroduista suokit ja issikat ovat terveempiä, koska niitä jalostetaan vähiten siihen suuntaan, että ne olisivat komeampia. Pääsiassa näitä rotuja jalostetaan vain käytön mukaan, joka on siis toisaalta hyvä asia. Tätä myös Laura piti tärkeänä, että jalostuksessa huomioitaisiin käyttö enemmän ja sen mukaan jalostusta tehtäisiin.
Hevosen ympärillä on usein tiimi ja sen tiimin tulee toimia moitteittomasti. Nykyään työelämässä puhutaan moniammatillisesta työympäristöstä tämäsama myös pätee hevospuolella. Hevosen/ hevosten ympärillä on jatkuva ja katkeamaton tiimi joka alkaa kasvattajasta. Lisäksi hevosella on tiimissä ratsastaja/kuski, valmentaja, kengittäjä, eläinlääkäri, omistaja, hieroja/ fysioterapeutti, hoitaja. Kuka sinusta on tiimin tärkein jäsen? Mieti tarkkaan valintasi. Minun valintani on hoitaja. Se on se henkilö joka näkee hevosen joka päivä useita kertoja ja näkee mahdolliset muutokset hevosessa. Toinen erityisen tärkeä lenkki on kasvattaja. Kasvattaja mahdollistaa hevoselle tulevaisuuden ja jos varsana ja tiineysaikana asiat on retuperällä ei varsasta välttämättä tule hyvä ja terve.
(c) Tero Törmänen
Hevosen elämästä terveyden osalta löytyy neljä vaihdetta. Ensimmäinen on "odotusaika". Tällöin tärkeää on huolehtia tiineysajasta ja syntymän oikea oppisesta hoidosta. Tämän jälkeen tulee "neuvola", jolloin varsan rokotukset, jalat, ruokinta, käsittely, koulutus ja valmennus on tärkeässä roolissa. Kun hevonen kasvaa aikuiseksi on hevosella sen jälkeen käytössä ns. "työterveyshuolto" eli hevosen säilyttäminen työkykyisenä. Tähän kategoriaan kuuluu hammashoidot, verinäytteet, ulostenäytteet, käyttö- ja rotu ominaisuuksien mukaan myös jalkaterveys ja muiden sairastumisten hoito. Vanhentumisen myötä tulee aiheeksi "geriatria", joka tarkoittaa hevosen elämänlaadun parantamista ja käyttöajan pidentämistä. Hevosen kivun hoidosta ja liikkeiden ylläpitämisestä huolehditaan sekä tarvittaessa vammoja hoidetaan. Näin ollen oli kyse vanhasta tai nuoresta hevosesta liikunta on kaiken A & O koko hommassa. Liike on lääke jäykkyyteen.
Paras tapa ennaltaehkäistä on aatella ennen tekemistä. Näitä on säännölliset tarkastukset, vaikka hevonen voi hyvin, hammashoidot, madotukset tietyin väliajoin ja rokotukset. Olosuhteissa on tärkeää huomioida se miten paljon panostaa lajiin? Esimerkiksi GP-tason koulu- tai esteratsastajan kannattaa hakea tallipaikkaa maneesitalleilta, jotta voidaan harjoitella ympäri vuoden sulassa maassa kun taas harrastelijalle saattaa riittää pelkkä ulkokenttä eikä sääolosuhteilla ole väliä. Eli olosuhteet tavoitteiden mukaan. Tärkeää on myös muuttaa ne mitä muutettavissa on ja selvittää ne mitä ei voi muuttaa. Lisäksi tärkeää on ottaa vaaleanpunaiset lasit pois päästä ja tiedostaa riskit. Hoitajan tulee olla sellainen, joka osaa ennakoida ja käy säännöllisesti. Oireet voi lähteä pienistä asioista.
Mikäli jossain tulee muutos se aiheuttaa muutoksen kaikissa! Usein perusruokinnassa mennään metsään.
Usein hevosella ratsastetaan liian kauan kerrallaan. Kyran sanoin "hevonen kestää maksimissaan 45min ratsastusta". Yleinen virhe on että tehdään pitkän ratsastuksen lisäksi vaikeita juttuja ihan lopuksi kun hevonen on väsynyt esim. laukkapiruetteja. Tämä altistaa hevosta herkästi jännevammoille ja lihasvammoille, koska tukirakenne väsähtää.
Valmentajaa tulisi vaihtaa hevosen mukaan, näin hevonen saa parhaiten hyötyä valmentajasta. Erityisen tärkeää on satsata myös hevosen varusteisiin ja näistä ei pitäisi tinkiä.
Itselle tämä antoi uutta tietoa paljon ja tulen varmasti oman hevosen kanssa tulevaisuudessa ottamaan paljon oppia näistä. Kiitos vielä Lauralle mahtavasta päivästä!
HUHHEIJAA! Mitä menoa! Mennään tullaan, mennään tullaan. Kokoajan saa olla menossa ja juosta joka paikaan. Mutta sitähän tämän mun elämä tuntuu nykyisin olevan. Nyt on kaikki tämän talven fysioterapiaopinnot suoritettu ja aika siirtyy harjoitteluiden pariin. Kaikki hevoshierojatehtävät on tehtynä ja valmistuminen jo häämöttää 6 päivän päässä... HUIPPUA! Ensimmäinen työharjoittelupäivä takana ja antoisaa oli. Katsotaan miten tässä vielä kerkee kirjoittelemaan blogia kaiken oheessa.
Joulukuun alusta aloitan sitten virallisesti hommani Ukko.fi-palvelun kautta teen tämän palvelun kautta hevoshieronnat ja ratsastuspalvelut alkuunsa. Helmikuussa myös mukaan tulee koirahieronta. Näin ollen toimin tavallaan yrittäjänä, mutta tavallaan en.
Viimeisetkin hierontakortit tuli eilen palauteltua ja kaikki tehtävät on nyt suoritettu hevoshieronnan osalta. Joten voi huokaista. Viekä yksi viikonloppu Kauhajoella jäljellä marraskuun lopussa ja sitten valmistuminen hevoshierojaksi olisi siinä.
Edellisellä jaksolla pääsin kokeilemaan ja opettelemaan raspausta. Se oli aikas kivaa puuhaa. Ensimmäistä kertaa pääsin kokeilemaan miltä hampaat tuntuu ja varsinkin kun niissä on piikkejä. AUTS. Ne on oikeasti teräviä. Raspaus alkoi enemmänkin itseä kiinnostamaan ja tässä on nyt hieman etsiskelty edullisia raspausvälineitä...
Perjantaina kauhajoelle mennessä pääsin piipahtamaan kurssikaverin suokin selässä. Tämä ihana suokki tamma Maire oli aivan huippu polle. Niin herkkä ja ihanan helppo ratsastaa. Enpä ole mennyt koskaan nuin helppoja laukka-avoja. Kuin vähän painoa siirtämällä ja rintakehää kääntämällä. HUISIA! Kovasti yritän kaverille ehottaa, että minä saisin ostaa vuoden päästä Mairen varsan joka toivottavasti syntyy toukokuussa hyvissä voimissa. Mairesta video lopussa.
Nyt kun tuo valmistuminen on lähellä on tässä pitänyt jo alkaa miettimään miten jatkossa näitä hevoshieronnan hommia tekee. Ratkaisu on tainnut löytyä ja se on netissä toimiva ukko.fi. Syy tähän valintaan on se, että vielä on ainakin vuoden ajan opinnot fysioterapiassa ja sen myötä työnteko hevoshieronnan osalta ei ole runsasta. Kun koulut täytyy käydä loppuun.
Uusia suunnitelmia olisi kovasti koirahieronnan puolelle, koirahieronta koulutuksen olisi tarkoitus alkaa tammikuussa. Ja lisäksi kovasti kiinnostaisi kengitys. Näin säästäisi tulevaisuudessa euroja kun on omia hevosia tai kun olet valmentamassa ja jollain valmennushevosella tippuu kenkä niin voisi sen napauttaa paikalleen. Kaikessa on etunsa. Ja tietenkin kun omalta osaisi raspata hampaat niin sekin tulisi halvemmaksi. Paljon on opittu ja vielä opittavaa.
Fysioterapiakoulu puksuttaa rinnalla omaa polkuaan... Vielä muutama tentti ja pyörätuolipassin suorittaminen ja se ois siinä sitten tältä syksyä. Ja aika lähteä Keski-Suomeen viettään harjoitteluita. Kaksi harjoittelua olisi luvassa toinen on TULES (tuki- ja liikuntaelin fysioterapia) ja toinen sitten Ortopedia (leikkauspotilaat). Joten varmasti antoisat päivät tulossa. Tässä sitä siis puksutellaan. Laitetaan nyt vielä muutama kuva pyörätuolipassi reeneistä....
Jälleen oli se päivä vuodesta kun meikä ilmoitti koulussa opettajalle, että "Adios" ja lähti matkaan nyssäköineen. Suuntana Ruukki kimppakyydillä kaverin kanssa. Ja vihdoin ja viimein päästiin mestarin oppiin tälle vuodelle viimeistä kertaa. Harmitti vain kun en voinut olla jo muutamaa muuta päivää pois koulusta niin, että olisi päässyt jo aikaisemmin Carden oppeja kuuntelemaan, mutta sentäs seminaariin päästiin. Innolla marssittiin kaverin kanssa istumapaikoille odotteleen teorian alkua ja hirvee määrä vaatetta päälle. Jottei palelis päivän aikana kun täällä pohjoisessa alkaa olemaan hieman kylmä.
Kun seminaari alkoi johdateltiin meidät aiheeseen mahtavalla tavalla ja videolla joka sai varmasti kaikki miettimään mitä me oikeasti harrastetaan ja miksi. Ja mikä on sen elämän kaari. Tässä muutama fakta ja loput voi katsoa videolta... Nämä on huikeita lukuja. "työtoverista, peltojen raivaajasta, kulkuneuvosta ja maamme itsenäisyyden puolustajasta on tullut arvostettu vapaa-ajan kumppani". Tässä hippoksen tekemä video.
- 0,5 milj. suomalaista on hevosten parissa
- 15 000 työllistää
- 3000 Hevostalouden yritystä
-16 000 tallia
- 35 000 hevosen omistajaa
Mutta nyt aiheeseen...
Alkuun käsiteltiin ratsastusta yleisesti ja Eversti tokaisi muutamia hyviä lausahduksia ja näihin voin itsekin yhtyä. Miten te, allekirjoitatteko?
" Ratsastus on päättymätön tarina, aina riittää opittavaa!"
" Täytyy rakastaa hevosia ja ratsastusta, jos meinaa työskennellä hevosalalla."
(c) Tero Törmänen
Everstin päivän sana oli yksi vaikeimmista asioista nimittäin TUNTUMA. Tämän asian ympärillä pyöritään usein hevosten kanssa, koska jotta hevonen on helpompi ratsastettava on hevosen osattava tuntuma. Kun hevonen ei luontaisesti osaa tuntumaa tulee hevoselle opettaa tuntuma. Tuntuma on hevosen suun ja ratsastajan käden välinen yhteys. Jonka tulee olla joustava, pehmeä ja tasainen. Hevonen ei saa vastustaa tuntumaa eli sen tulee hyväksyä tuntuma ja tällöin se seuraa ratsastajan kättä kaikkiin muihin suuntiin paitsi taakse. Lisäksi hevosen tulee itse tulla tuntumalle, mutta hevoselle ei saa antaa valtaa määrittää itse tuntumaa vaan ratsastajan tehtävä on asettaa hevosen pää siihen asentoo mihin ratsastaja sen haluaa. Hevosen vastustaessa tuntumaa tulisi ratsastajan vastustaa vain samalla vastustuksella takaisin ei enempää.
"Hyvä tuntuma alkaa ja loppuu minimi tuntumalla"
Hyvän ratsastuksen periaatteita käytiin myös seminaarissa läpi ja nämä kuulostavat kyllä aivan järkeviltä asioilta, koska näiden avulla hevonen pystyy liikkumaan omaa terveyttä edistävällä tavalla ja jumpaten omaa kehoaan. Periaatteet olivat
- Rauhallinen ja luottavainen hevonen
- Aktiivinen
-Suora
-> Muodostavat tasapainon palaset
-tasapaino määrittelee taas lihaksiston harmonian ja symmetrian
- Ratsastajan tulee ajoittaa käskyt oikein, tehokkait ja pulssimaisesti ja Symmetrisyys
" Tasapainoa ei voi olla ilman aktiivisuutta ja suoruutta. Jos hevonen ei ole tasapainossa ei heovnen voi olla kuuliainen"
(c) Tero Törmänen
Aikaisemminkin Everstin klinikoilla on puhuttu kireästä turparemmistä ja se oli jälleen yksi puheenaihe ja tärkeä sellainen. Koska usein ratsastajat laittavat turparemmin liian kireälle ja tästä syystä hevonen ei saa suutaan auki, jonka myötä hevonen jännittyy eikä ole rento. Itse nykyisin kiinnitän huomiota turparemmin kireyteen ja usein jopa jätän sen löysäksi juuri tämän takia. Ja hetkittäin tuntuu siltä, että se helpottaa varsinkin nuorten hevosten kanssa työskentelyä kun ylimääräistä jännitystä ei tule turparemmistä.
Nykyisin ratsastajat ratsastavat tosi vähän käynnissä, vaikka käynti olisi paras askellaji harjoitella uutta tai kerrata vanhaa asiaa, joka on hieman ruosteessa. Itse koen myös käynnin hankalaksi askellajiksi ja mielummin työskentelen hevosen kanssa ravissa. Ravista eversti sanoi, että se kehittää hevosta parhaiten, mutta sitten ratsastajat taas ratsastavat liian pitkiä pätkiä ja tämä vaikutta hevosen jaksamiseen harjoituksissa. Lisäksi usein ratsastaja tekee samaa harjoitusta ja pitkään eikä vaihtele harjoitusta. Parasta Carden mielestä olisi se, että ratsastaja vaihtelisi tehtävää jatkuvasti niin, että hevonen ei tiedä mitä tulossa on. Tällöin hevonen alkaa kuuntelemaan ratsastajaa tarkemmin ja hevonenkaan ei harjoitukseen tylsisty yhtä nopeasti.
(c) Tero Törmänen
Itseä erityisesti kiinnosti maastakäsin työskentely ja kun sitä itsekin olen paljon harjoitellut hevosten kanssa oli kiva nähdä ja kuulla kommenttia asiasta. Maasta käsin hyödyt ovat monipuoliset ja tehokkaat. Ja tulen varmasti jatkossakin käyttämään itse maasta käsin työskentelyä. Hyödyiksi Carde mainitsi sen että hevonen tuntee turvallisuutta kun ihminen on hänen kanssaan samalla tasolla, hevonen näkee ihmisen tällöin ja lisäksi ihminen voi ohjata hevosen liikkeitä ja koskettaa hevosta tarpeen mukaan helpoimmin maasta käsin kuin selästä. Maasta käsin saa myös hyvin opetettua tuntuman ja rakennettua hyvän suhteen hevosen ja kouluttajan/ratsastajan välille. Myös hevoselle voidaan opettaa asioita ensin maasta käsin esim. väistöt ja sitten siirtyä selkään opettamaan väistöt. Joskus juoksutus/ maasta käsin työskentely voi olla myös avain johonkin ongelmaan joka ei selästä käsin laukea. Hyvä on myös muistaa, että jos hevonen ei tottele niin se ei ymmärrä mitä sinä vaadit häneltä. Jolloin asia tulee opettaa hevoselle.
Hevosta kouluttaessa on kuuden P:n sääntö...
Preparing= valmistele
Patient= Kärsivällinen
Precise= tarkkuus (avun ajoitus)
Progressive= johdonmukaisuus
Persitent= sinnikäs/ pitkäjänteinen
Pat= palkitse
Se mihin harjoituksilla tulisi pyrkiä on kokoamisasteen kohoaminen ja kokoamisen päämääränä on
- hevosen askeleen joustavuus ja lennokkuus
- kykyä tuoda takaosa alle-> takaosa vahvemmaksi
- kantaa rintakehä
- ylälinjan pyöristyminen
Tässä pientä infoa seminaarista ja näitä nyt lähetään heti huomenna toteuttamaan tallille. Mukavaa...
HUPSIS! Tais tulla ratsastettua... Kävin taas piipahtaan hepan selässä hepussa ja niin ahkeraan tuli pidettyä suomenhevosta ohjien päässä, että nyt on kämmenessä keskarin ja nimettömän kohdalla rakon alut... On muuten hieman kipeät... Ei muuta ko propolista käsiin ja lopputyötä kirjottaan...Ennen sitä tuossa kirjoittelen sähköposteja ympäri Rovaniemeä jos sitä sais työharjoittelupaikat kevään neurologian harjoitteluihin. Hitto ko on vaikeeta paikkoja saada.
Tänään tosiaan pääsin toista kertaa Suomenhevostamma Pyryn kyytiin. Otin heti tunnin alussa omaksi tavoitteeksi sen, että se poni menee menee edes kaksi askelta pyöreässä muodossa ja teinkin heti alusta asti kovasti töitä asian kanssa, mutta en suotta. Alkuun tuntui tosi painavalle ja hauikset oli oikeesti tulessa. Lopulta sain hevoseen kunnolla sisäpohkeen läpi ja sain hevosen asettumaan selkeästi rennommin ja niin se vaan napsahti pollen pää kohdalleen. Jatkoin hieman taivuttamista liioitellusti ja vahvistin tunnetta. Ja niin ihanalta kun se tuntuikin kun hevonen keveni silmissä. ja se tunne kun sormet saa hetken levätä.
Alku verkan jälkeen väistöjä tehtiin ja itsellä oli joku ihmeen ongelma kun en vain saanut hahmotettua jalkojani oikeisiin osoitteisiin. Jotenkin se vaan tuntui niin haastavalle. Ja sitten Pyry reppana ei ymmärrä mitä tämä täti koittaa... Sitten kun jalat löyti hieman sijaa niin aloin tuntemaan kuinka ihan oikeasti ne jalat on siellä mahan alla ristissä. Mutta voinen todeta että on muuten paikat jumissa ja hieman hellänä. Sen verran kovaa sain tehdä töitä vatsa ja selkälihaksilla tämän mamman kanssa. Pitää olla silti positiivinen. Sain taas koettua huippu juttuja ja pitää vaan väistöjä reenata niin, ettei ala käsillä värkkään liikaa.Kerrankin minusta tuntui tunnilla, että saan ne pohkeet pysymään siellä kohtuun takana ja oli jotenkin helpompaa pitää kuin aikaisemmin Mollin tai Graffetin kanssa. Johtuisko se tuosta hevosen mallista? Tiedä sitä. Kotimatka pyörällä oli aika hidastekoista nimittäin tämä tyttö oli niin ko puhki.
Edelleen saan hehkuttaa, että nyt mulla on aivan huippu opettaja joka minua opettaa ratsastamaan. Jaanan persoonallinen tapa opettaa ja mahtava asenne luo minuunkin asennetta ja uskoa tekemiseen. Vaikkakin talvesta tulee rankka kun tarvitsee se 9km suuntaan polkee, mutta kyllä se huippu opetus hyvillä ja osaavilla hevosilla kruunaa kaiken. Niin sitä jaksaa polkeekin tallille. Ja jospa se meidän autokin saatais kuntoon niin olisi sekin sitten mahdollinen.
Aamusta kävin opiskeleen hieman uutta myös fysioterapia puolelle kun Lapin Urheiluopistolla järjestettiin Self-myofaskial release-koulutus. Ja pääsin opiskelemaan fascioista enemmän sekä mahtavista fascia käsittelytekniikoista pallon, kepin ja rullan avulla. Rullalla olen paljon itsekin tehnyt jo jonkun aikaa ja siitä on ollut suuri apu. Nyt vielä lisäkoulutus antoi uutta tietoa ja tarkempaa käsitystä. Joten nyt vain hommaileen uusia välineitä ja sitä rataa. Koulutus oli kyllä kattava ja antoisa. Vaikka kesto olikin vain 4h.
Mutta nyt ei auta tämä tarinoiminen. Se on avattava nuo 10 pinossa olevaa kirjaa ja lopputyö koneelta ja alettava pakertaa työtä loppuun.... Morjens tältä erää!!
Taas on kuukausi vierähtäny, mutta ei se mitään. Tässä se blogipäivitys taas tulee. Tässä on eletty aika haipakkaa kun jumpat on alkanu ja niitä riittää se viisi tuntia viikossa ja vielä kun koittaa samaan syssyyn ratsastaa 2krt/ viikko ja tekee uimahallilla uimaopettajan ja uinninvalvojan töitä niin ei ole ajasta puutetta. Kun pitää vielä muistaa ne minun fysioterapia ja hevoshieroja opinnot.
Meikä on nyt saanu ratsastella Mollilla aikaslailla ja yhden estetunnin Graffetilla. Mutta nyt voinen todeta, että Molli on hieman murkkuikäinen vaikka onkin kohta 20v. Se on niin mainio kun lisäyksiä pitäs kokoajan tehä ja sitten kun ei saa tai pitäs tehä muuta niin sitten menee kaverilla herne nokkaan. Mutta on tämä syksy ollut todella opettavainen ja olen tyytyväinen uudella tallilla saamaani opetukseen. Nautin joka tunnista ja opin paljon uutta kokoajan ja pääsen haastamaan omat taitoni ja tietoni jatkuvasti oli kyseessä keskiravi tai keskilaukka, väistöt tai jopa avotaivutukset. Nyt tunnen ratsastavani.
Ensi viikolla pääsen taas mestarin oppiin ja kuuntelemaan Eversti Cardea Ruukkiin. Sitä jälleen odotellessa. Mahtava päivä varmasti tulossa. Ja sitten saakin taas lähtee Kauhajoelle jo viidennen kerran. Tarkoitus olisi ens viikolla sitten koululla esittää hevoshieroja koulun lopputyö. Mikäli se kerkee nyt valmistua tuossa. Kovasti yritän saada aiheen kasaan "Hevosen ratsastaminen tasapainoon ja vaikutukset lihaksistoon". Koulutehtävät kouluun on suoritettu ja tuli tehtyä jo käytännön lihastentti arvosanalla 9+. Joten ihan hyvin. Vedetään nyt sitten tuolla lopputyöllä matto alta ja otetaan täydet arvosanat koko kurssilta. Mahtava koulutus on ollut ja olen nauttinut. Kiire saattaa tulla hierontojen kanssa, mutta toivotaan että kaikki sujuu omalla painollaan.
Fysioterapia puolen opinnäytetyötä on kans vireille laitettu ja sielläkin aiheena hevoset. Suunnitelmissa olisi tehdä raviohjastajiin ja ergonomiaan liittyen työ, jonka "nimi" tällä hetkellä olisi "raviammattilaiset kohti parempaa ergonomiaa"... Koitetaan saada sekin vireille ja näin.
Taas on arkeen palattu ja koulu alkoi mananataina... ja jumpatkin alkaa tässä parin viikon aikana pikku hiljaa jumppa kerrallaan pyöriä. Jotta tää elämä taas tuntuis pikkusen enemmän kiireiseltä kävin maksamassa Hevospiha hepun tilille 10 kerran ratsastuskortin ja hommia siis riittää... Kun tallille tulee matkaa 9km verran ja autoo ei ole käytössä on se vaan tämän tytön sitkutettava fillarilla tallille. Tietenkin koulutehtäviä on jo ollu aika reippaasti ja sitten töitäkin on pukannu uimahallilta.
Keskiviikkona sain tunnille kaveriksi Mollin. Molli on puoliverinen, joka on Jaanan oma kasvatti, jolla on huippu suku. Ja sen kyllä huomaa ja tuntee Mollin liikkeestä. Iso ravinen hevonen ja jossa minä olin alkuun helisemässä. Lopulta vähän löysin rentoutta ja pääsin istumaan rennommin. Tunnilla tehtiin avotaivutusta ja väistöjä ravissa, mutta kun ei meillä Molleroisen kans ravissa ne väistöt sujunu niin me sitten tultiin laukassa vähän paremmmin ainakin. Ja näin ollen meikä pääsi ratsastamaan ekaa kertaa elämässä laukkaväistöjä. Tunnin alussa päästiin irrottelemaan verryttelyn jälkeen keskiravin parissa ja silloin jo alkoi tulla sellaista liikettä et WOU! Lopuksi päästiin hieman vielä kokeilemaan keskilaukkaa ja se vasta olikin iso. Alkuun minulla oli jo peruslaukassa hankala istua, mutta pikku hiljaa sieltä löytyi istunta.
Torstaina jatkoin itsenäisesti Mollin kanssa samojen asioiden parissa kuin Jaanan kanssa keskiviikkona. Väistöt edelleen oli nihkeitä, mutta pikku hiljaa nekin sieltä irtosi paremmin. Laukka ei ollut ihan niin sujuvaa kuin olisin halunnut, mutta tuli tehtyä jonkun verran laukanvaihtoja. Ja niitä tullaan Jaanankin kanssa varmasti pian treenaamaan. Nyt on kyllä ehdottomasti löytynyt minulle yksi suosikki heppa lisää ja innolla odotan kun Hepussa järjestetään syksyn mittaan vielä kouluratsastuskilpailut, että pääsenkö starttaamaan kisoissa sekä Mollilla, että Raffella. Tässä loppuun hieman videoo vielä minun ja Mollin menosta.
Ja tässä nyt viimein Raffesta ja minusta kooste videoita.... Pakko laittaa kahteen osaan kun ois tullu liian iso niin en olisi saanut sitä tänne. Tästä videosta kuulee millaista opetusta saan Jaanalta....
Harvoin meikä kirjottelee päivitystä mitä on tullu ostettua, mutta nytpä mä sorrun siihen. Elikkäs kesän aikana on tullu tehtyy hieman hankintoja heppahommiin sekä jumppiin. Tässäpä siis esittelyä minun uusista kamppeista....
Uudet Nike free kengät jumppatunneille!
Vähän lesmills vaatteita oman pumppitunnin kunniaks....
Faskian aukaisuun rulla käyttöön... AIAI!
Pro-teamilaiseksi haluan ja sitä Jaanan opissa saa
Vähän väriä synkkään syksyyn
vähän vaatetta talvelle, kouluun, kisoihin ja seuran pipo
Alkaa viimeinen työviikkokin Keski-Suomessa lähenee loppuaan.Jumpissa on jälleen käyty tuulettaan aivoja ja on päässy sitä hieromaan heppojakin. Lisäksi päässyt ihanan Malin kyytiin jälleen. Tämä ihana 13-vuotias suomenhevos tamma on sulattanut minun sydämen kyllä täysin. Ja olenkin uskaltanut alkaa haaveileen siitä, että jos tästä ostaisi itselle ratsun muutaman vuoden päästä kun koulut on saatu loppuun ja on aika hakea ratsastuksen ohjaajaksi.
Malin kanssa on kaikki kolme yksityistuntia hiottu yhteistyötä. Ensimmäisellä tunnilla oli palikat kadoksissa ja tehtiinkin mukavia juttuja. Toisella kerralla päästiin hyppäämään ja tekemään oikeen kunnon kontrolli ja ajatus tehtävää, joka hetkittäin sujui ja hetkittäin olikin sitten menossa päin mäntyjä. Kolmannella tunnilla työskenneltiin väistöjen parissa ja päästiin hyviin suorituksiin ja hevosen sain pyöristymään. Harmi kun ei ole video matskua menosta. Jospa sitä viel pian saatais.
Äkkiä tämä aika menee... Hetki sitten vasta aloittelin fysioterapia opintoja Rovaniemellä ja nyt on jo 123 opintopistettä kasassa sekä enään vain 1,5v jälellä opintoja. Elämä on vienyt minua entistä enemmän rakkaiden hevosten pariin ja itsellä on suuri halu oppia paljon uutta ja päästä etenemään ratsastajana ja "valmentajana". Pikku hiljaa itsellä alkaa istunta muuttumaan paremmaksi ja paremmaksi. Nyt vain pitää saada pohje pysymään kunnolla paikallaan ja kädet entistä vakaammaksi niin Malin ratsastaminenkin on paljon helpompaa. Toivotaan, että pian pääsen kuvaamaan videon ennen ja jälkeen. Niin näkee kehitystä. Olen huomannut sen, että Jaanan opissa olen päässyt pidentämään jalustimia oikeen urakalla. Monta reikää on tultu alaspäin ja istunta alkaa löytämään omaa paikkaansa. Kyllä musta vielä ratsastaja tehdään....
Täällä sitä on jo herätty kuuden jälestä Kauhajoella. Kun ei vaan enää nukuttanu. Niimpä kone auki ja blogia kirjoittaan niin aika kuluu nopeemmin. Tässä kun jonkun aikaa saa oottaa et pääsee herkullisen aamupala pöydän ääreen. Mutta jospas nyt ois aika kertoo niitä oikeita juttuja.
Polvi alkaa olemaan normaali. Se nivellääke mitä lääkäri käski popsia niin pahenti oireita, joten buranaan siirryin takaisin. Ja päässyt nauttimaan jumppatuntien antimista n. 5 tuntia/ viikko. Tässä viikkojen aikana on nyt vahvistunut minun syksyn omat jumppatunnit. Pääsen ohjaamaan talven aikana steppiä, kahvakuula, Bike basic (spinningtuntia) ja lisäksi ja kaiken kerman päälle kakkuun Lesmills Bodypump! Kyllä, 3 vuoden aikainen raataminen ja sisukkuus on omalla pumppitunnilla nyt palkittu. Sitä odotan innolla. Ja tänään kun junaan taas hyppään niin alkaa hillitön jumppien suunnittelu ja musiikkien etsintä.
Heppailu jatkuu edelleen ja keski-suomessa olenkin Kaipion tilalla viikoittain käyny yksityistunnilla. Koitan saada ensi viikon aikana kuvia ja videoita Äänekosken heppailuista. Ja kunhan tässä Rovaniemelle palataan niin siellä meno jatkuu myös. Ensimmäiset tunnit Heppuun on jo varattuna.
Ennen Keski-Suomeen lähtöä kävin Oulussa vielä Aaltokankaalla kokeilemassa kankikurssin antia ja se oli ihan huippu. Hepaksi sain ihanan Lillin. Ja alkoi se meno ihan hyvältä hetkittäin näyttämäänkin. Sain hieman kokemusta taas kangista lisää, mutta on ne yllättävän vaikeat vehkeet. Alkuun oli vähän pollekin ihmeissään kapistuksista, mutta pikku hiljaa meno alkoi tasoittumaan ja toisena päivänä saatiin jo paljon siistimpää menoa ja tasaisempaa. Ja oma mielipide on se, että heti kun vaan kankikurssia pidetään niin pakko mennä uudestaan. Sen verran tehokas ja antoisa kurssi oli.
Heppahieronnan osalta tahti on hyvä hieronnat 25/50 suoritettu. Joten puolessa välissä ollaan. Lopputyötä "Hevosen ratsastaminen oikeanlaiseen tasapainoon" olisi tarkoitus aloittaa ihan pian ja sellaista tiedon etsintää oon tehny jo jonkun aikaa ja nyt alkaa olemaan materiaalia ihan kivasti. Ja juuri täältä lähijakso viikonlopulta kirjoittelenkin. TENS-hoitolaite tilattu ja sen saan ens kerralla ja ryhmän kanssa on aikomuksena tilata samanlaiset takit ja sekin on tämän viikonlopun aikana päätettävissä. UUJEE! Siis kovaa mennään. Talven aikana sitten olisi tarkoitus jatkaa vielä koira hierojaksi. Joten sekin on luvassa vielä. Harmittavasti en pääse talvella itse kuudenteen jaksoon menojen takia niin suoritan vähän kurssia hassussa järjestyksessä ja tulen toisen ryhmän kanssa tekemään 6.jakson jo kahden viikon päästä. Vaikka itsellä vasta on 3.jakso menossa juuri. Onneksi onnistuu tehdä jakso toisen ryhmän mukana niin ei jää sekään jakso välistä.
Kovasti oottelen soittoa issikkavaelluksesta, koska pääsisimme vaeltamaan pienellä kaveri porukalla. Ja kunhan pääsen taas takaisin Rovaniemelle niin voisin koittaa keritä tehdä pienen postauksen uusista ratsastusvaatteista, jotka vihdoin ja viimein ostin. Ja muutama on postiin pian myös lähdössä.
Tähän loppuun vielä videon pätkää minun ja Lillin menosta kankikurssilla ja muutama kuva Pyrystä Hepusta kun kävin siellä tunnilla.
Piti jo viimeviikolla rustata tulemaan blogitekstiä nuista heppahieronta hommista, mutta se sitten taas unohtu kun tuli muita kiireitä. Tosissaankin... Seuraava lähijakso häämöttää noin kolmen viikon päässä. Odotus on jo nyt kova. Etätehtävänä meidän tulevalle lähijaksolle oli laatuarvostelun tekeminen yhdelle hevoselle. Minä kävin sen tekasemassa viime viikolla samalla kun hieroin muutaman pollen. Nyt aletaan olemaan jo puolessa välissä hieronnoissa. Elikkäs marraskuun viimeiseen jaksoon mennessä pitäs olla 50 hierontaa kasassa ja minun hieronta lista näyttää tällä hetkellä 24. Eli hyvässä vauhdissa ollaan ja opinnot sujuu suunnitelmien mukaan. Sain myös yhden viimeisen roikkumassa olleen tehtävän tehtyy myös fysioterapian puolelle. JES! Sekin siis hoidossa ja vastausta opettajalta saa hieman ootella.
Vesikirppujen kanssa puuhailua!
Töitä on piisannut ja saanut nauttia ja olenkin viihtynyt uinninvalvojan ja uimaopettajan hommissa... Mahtavaa duunia ja mikään päivä ei ole samanlainen. Onneksi syksyllä jatkan sijaistamassa ja pääsen nauttimaan näistä jatkossakin. Viime viikolla lähetin kouluttajalle tsekattavaksi uinninvalvojan testiuinti videon ja nyt vain odotellaan tuleeko sieltä jossain vaiheessa sitten todistus kurssin suorittamisesta. Viimeisenä työpäivänä pääsin vähän rellestään ja kävinkin hyppäämässä 3m hyppytornista alas... 5m hyppytorniin ei tämä tyttö vielä uskaltanut ja lisäksi kävin koeajamassa liukumäen jätesäkin kanssa. Hitto että meni lujaa! Haikein mielin on pukukaappi nyt tyhjennetty ja mahtava duunikesä uimahallin osalta ohitse. Tällä hetkellä ollaan Oulussa ja valmistaudutaan jo ensi viikon koripalloleiriin... Jonne pitäisi lähtee ohjaajaksi. Siitä suunta jatkuu lähihoitajan töihin Keski-Suomeen vielä kolmeksi viikkoa.
Viikolla tuli taas piipahdettua parin tunnin verran Jaanan opissa Hepussa. Mahtavat fiilikset taas jääny siltä reissultakin. Kovasti on jo omasta mielestäkin istunta mennyt eteenpäin ja pystyn istumaan jo kohtuullisen isoissakin liikkeissä. Sen huomaa siinä, että koskaan aikaisemmin en ole pystynyt istumaan keskiravissa... Nyt meikä vetää sitä meneen ihan helposti perse penkissä. Uusia lihaksia on kehoon löytynyt ja jalustinta on pidennetty ainakin jo 3 jos ei 4 reiän verran. Koitin tässä illasta vielä katsella, että löytyykö netistä jostain tietoo Håkan Wahlmannista, jonka valmennuksessa Jaana on itse aikoinaan ollut sekä Tuuli Mustonen (aaltokankaan ratsutallien omistaja/ masteropettaja).
Jotta tää viikko ei oo ollu yhä pelkkää proota. Ni tuli taas käytyy morjenstaa Kemppaista. Jo Kesäkuun alusta asti vaivannut polvi käytiin nyt näyttää lekurille kun se on turvonnu ja kipuillu vähän väliä. Syyksi löytyi, että polven alueella on tulehdus. Ja sitä nyt pitäsi hoitaa kylmällä ja vähän kovemmilla tulehduskipulääkkeillä sekä kahden viikon liikuntakiellolla. Kysymys kuuluukin "koska minä sen liikuntakiellon pitäisin?".... Ei sitä malttas olla hevosen selästä pois.