sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Mestarin opissa: Training and riding horses well-seminaari

(c) Tero Törmänen
Jälleen oli se päivä vuodesta kun meikä ilmoitti koulussa opettajalle, että "Adios" ja lähti matkaan nyssäköineen. Suuntana Ruukki kimppakyydillä kaverin kanssa. Ja vihdoin ja viimein päästiin mestarin oppiin tälle vuodelle viimeistä kertaa. Harmitti vain kun en voinut olla jo muutamaa muuta päivää pois koulusta niin, että olisi päässyt jo aikaisemmin Carden oppeja kuuntelemaan, mutta sentäs seminaariin päästiin. Innolla marssittiin kaverin kanssa istumapaikoille odotteleen teorian alkua ja hirvee määrä vaatetta päälle.  Jottei palelis päivän aikana kun täällä pohjoisessa alkaa olemaan hieman kylmä.

Kun seminaari alkoi johdateltiin meidät aiheeseen mahtavalla tavalla ja videolla joka sai varmasti kaikki miettimään mitä me oikeasti harrastetaan ja miksi. Ja mikä on sen elämän kaari. Tässä muutama fakta ja loput voi katsoa videolta... Nämä on huikeita lukuja. "työtoverista, peltojen raivaajasta, kulkuneuvosta ja maamme itsenäisyyden puolustajasta on tullut arvostettu vapaa-ajan kumppani". Tässä hippoksen tekemä video. 


- 0,5 milj. suomalaista on hevosten parissa
- 15 000 työllistää
- 3000 Hevostalouden yritystä
-16 000 tallia
- 35 000 hevosen omistajaa

 Mutta nyt aiheeseen...

Alkuun käsiteltiin ratsastusta yleisesti ja Eversti tokaisi muutamia hyviä lausahduksia ja näihin voin itsekin yhtyä. Miten te, allekirjoitatteko? 
" Ratsastus on päättymätön tarina, aina riittää opittavaa!"
" Täytyy rakastaa hevosia ja ratsastusta, jos meinaa työskennellä hevosalalla."

(c) Tero Törmänen
Everstin päivän sana oli yksi vaikeimmista asioista nimittäin TUNTUMA. Tämän asian ympärillä pyöritään usein hevosten kanssa, koska jotta hevonen on helpompi ratsastettava on hevosen osattava tuntuma. Kun hevonen ei luontaisesti osaa tuntumaa tulee hevoselle opettaa tuntuma. Tuntuma on hevosen suun ja ratsastajan käden välinen yhteys. Jonka tulee olla joustava, pehmeä ja tasainen. Hevonen ei saa vastustaa tuntumaa eli sen tulee hyväksyä tuntuma ja tällöin se seuraa ratsastajan kättä kaikkiin muihin suuntiin paitsi taakse. Lisäksi hevosen tulee itse tulla tuntumalle, mutta hevoselle ei saa antaa valtaa määrittää itse tuntumaa vaan ratsastajan tehtävä on asettaa hevosen pää siihen asentoo mihin ratsastaja sen haluaa. Hevosen vastustaessa tuntumaa tulisi ratsastajan vastustaa vain samalla vastustuksella takaisin ei enempää.
"Hyvä tuntuma alkaa ja loppuu minimi tuntumalla"

Hyvän ratsastuksen periaatteita käytiin myös seminaarissa läpi ja nämä kuulostavat kyllä aivan järkeviltä asioilta, koska näiden avulla hevonen pystyy liikkumaan omaa terveyttä edistävällä tavalla ja jumpaten omaa kehoaan. Periaatteet olivat
- Rauhallinen ja luottavainen hevonen
- Aktiivinen
-Suora
-> Muodostavat tasapainon palaset
 -tasapaino määrittelee taas lihaksiston harmonian ja symmetrian
 - Ratsastajan tulee ajoittaa käskyt oikein, tehokkait ja pulssimaisesti ja Symmetrisyys 
 " Tasapainoa ei voi olla ilman aktiivisuutta ja suoruutta. Jos hevonen ei ole tasapainossa ei heovnen voi olla kuuliainen"

(c) Tero Törmänen
Aikaisemminkin Everstin klinikoilla on puhuttu kireästä turparemmistä ja se oli jälleen yksi puheenaihe ja tärkeä sellainen. Koska usein ratsastajat laittavat turparemmin liian kireälle ja tästä syystä hevonen ei saa suutaan auki, jonka myötä hevonen jännittyy eikä ole rento. Itse nykyisin kiinnitän huomiota turparemmin kireyteen ja usein jopa jätän sen löysäksi juuri tämän takia. Ja hetkittäin tuntuu siltä, että se helpottaa varsinkin nuorten hevosten kanssa työskentelyä kun ylimääräistä jännitystä ei tule turparemmistä.

Nykyisin ratsastajat ratsastavat tosi vähän käynnissä, vaikka käynti olisi paras askellaji harjoitella uutta tai kerrata vanhaa asiaa, joka on hieman ruosteessa. Itse koen myös käynnin hankalaksi askellajiksi ja mielummin työskentelen hevosen kanssa ravissa. Ravista eversti sanoi, että se kehittää hevosta parhaiten, mutta sitten ratsastajat taas ratsastavat liian pitkiä pätkiä ja tämä vaikutta hevosen jaksamiseen harjoituksissa. Lisäksi usein ratsastaja tekee samaa harjoitusta ja pitkään eikä vaihtele harjoitusta. Parasta Carden mielestä olisi se, että ratsastaja vaihtelisi tehtävää jatkuvasti niin, että hevonen ei tiedä mitä tulossa on. Tällöin hevonen alkaa kuuntelemaan ratsastajaa tarkemmin ja hevonenkaan ei harjoitukseen tylsisty yhtä nopeasti. 

(c) Tero Törmänen
Itseä erityisesti kiinnosti maastakäsin työskentely ja kun sitä itsekin olen paljon harjoitellut hevosten kanssa oli kiva nähdä ja kuulla kommenttia asiasta. Maasta käsin hyödyt ovat monipuoliset ja tehokkaat. Ja tulen varmasti jatkossakin käyttämään itse maasta käsin työskentelyä. Hyödyiksi Carde mainitsi sen että hevonen tuntee turvallisuutta kun ihminen on hänen kanssaan samalla tasolla, hevonen näkee ihmisen tällöin ja lisäksi ihminen voi ohjata hevosen liikkeitä ja koskettaa hevosta tarpeen mukaan helpoimmin maasta käsin kuin selästä. Maasta käsin saa myös hyvin opetettua tuntuman ja rakennettua hyvän suhteen hevosen ja kouluttajan/ratsastajan välille. Myös hevoselle voidaan opettaa asioita ensin maasta käsin esim. väistöt ja sitten siirtyä selkään opettamaan väistöt. Joskus juoksutus/ maasta käsin työskentely voi olla myös avain johonkin ongelmaan joka ei selästä käsin laukea. Hyvä on myös muistaa, että jos hevonen ei tottele niin se ei ymmärrä mitä sinä vaadit häneltä. Jolloin asia tulee opettaa hevoselle. 

Hevosta kouluttaessa on kuuden P:n sääntö...

Preparing= valmistele
Patient= Kärsivällinen
Precise= tarkkuus (avun ajoitus)
Progressive= johdonmukaisuus
Persitent= sinnikäs/ pitkäjänteinen
Pat= palkitse 

Se mihin harjoituksilla tulisi pyrkiä on kokoamisasteen kohoaminen ja kokoamisen päämääränä on
- hevosen askeleen joustavuus ja lennokkuus
- kykyä tuoda takaosa alle-> takaosa vahvemmaksi
- kantaa rintakehä
- ylälinjan pyöristyminen

Tässä pientä infoa seminaarista ja näitä nyt lähetään heti huomenna toteuttamaan tallille. Mukavaa...




lauantai 27. syyskuuta 2014

Rakot kämmenissä

HUPSIS! Tais tulla ratsastettua... Kävin taas piipahtaan hepan selässä hepussa ja niin ahkeraan tuli pidettyä suomenhevosta ohjien päässä, että nyt on kämmenessä keskarin ja nimettömän kohdalla rakon alut... On muuten hieman kipeät... Ei muuta ko propolista käsiin ja lopputyötä kirjottaan...Ennen sitä tuossa kirjoittelen sähköposteja ympäri Rovaniemeä jos sitä sais työharjoittelupaikat kevään neurologian harjoitteluihin. Hitto ko on vaikeeta paikkoja saada.

Tänään tosiaan pääsin toista kertaa Suomenhevostamma Pyryn kyytiin. Otin heti tunnin alussa omaksi tavoitteeksi sen, että se poni menee menee edes kaksi askelta pyöreässä muodossa ja teinkin heti alusta asti kovasti töitä asian kanssa, mutta en suotta. Alkuun tuntui tosi painavalle ja hauikset oli oikeesti tulessa. Lopulta sain hevoseen kunnolla sisäpohkeen läpi ja sain hevosen asettumaan selkeästi rennommin ja niin se vaan napsahti pollen pää kohdalleen. Jatkoin hieman taivuttamista liioitellusti ja vahvistin tunnetta. Ja niin ihanalta kun se tuntuikin kun hevonen keveni silmissä. ja se tunne kun sormet saa hetken levätä.

Alku verkan jälkeen väistöjä tehtiin ja itsellä oli joku ihmeen ongelma kun en vain saanut hahmotettua  jalkojani oikeisiin osoitteisiin. Jotenkin se vaan tuntui niin haastavalle. Ja sitten Pyry reppana ei ymmärrä mitä tämä täti koittaa... Sitten kun jalat löyti hieman sijaa niin aloin tuntemaan kuinka ihan oikeasti ne jalat on siellä mahan alla ristissä. Mutta voinen todeta että on muuten paikat jumissa ja hieman hellänä. Sen verran kovaa sain tehdä töitä vatsa ja selkälihaksilla tämän mamman kanssa. Pitää olla silti positiivinen. Sain taas koettua huippu juttuja ja pitää vaan väistöjä reenata niin, ettei ala käsillä värkkään liikaa.Kerrankin minusta tuntui tunnilla, että saan ne pohkeet pysymään siellä kohtuun takana ja oli jotenkin helpompaa pitää kuin aikaisemmin Mollin tai Graffetin kanssa. Johtuisko se tuosta hevosen mallista? Tiedä sitä. Kotimatka pyörällä oli aika hidastekoista nimittäin tämä tyttö oli niin ko puhki.

Edelleen saan hehkuttaa, että nyt mulla on aivan huippu opettaja joka minua opettaa ratsastamaan. Jaanan persoonallinen tapa opettaa ja mahtava asenne luo minuunkin asennetta ja uskoa tekemiseen. Vaikkakin talvesta tulee rankka kun tarvitsee se 9km suuntaan polkee, mutta kyllä se huippu opetus hyvillä ja osaavilla hevosilla kruunaa kaiken. Niin sitä jaksaa polkeekin tallille. Ja jospa se meidän autokin saatais kuntoon niin olisi sekin sitten mahdollinen.

Aamusta kävin opiskeleen hieman uutta myös fysioterapia puolelle kun Lapin Urheiluopistolla järjestettiin Self-myofaskial release-koulutus. Ja pääsin opiskelemaan fascioista enemmän sekä mahtavista fascia käsittelytekniikoista pallon, kepin ja rullan avulla. Rullalla olen paljon itsekin tehnyt jo jonkun aikaa ja siitä on ollut suuri apu. Nyt vielä lisäkoulutus antoi uutta tietoa ja tarkempaa käsitystä. Joten nyt vain hommaileen uusia välineitä ja sitä rataa. Koulutus oli kyllä kattava ja antoisa. Vaikka kesto olikin vain 4h.

Mutta nyt ei auta tämä tarinoiminen. Se on avattava nuo 10 pinossa olevaa kirjaa ja lopputyö koneelta ja alettava pakertaa työtä loppuun.... Morjens tältä erää!!





perjantai 26. syyskuuta 2014

ei oo kovin aktiivista ei...

Taas on kuukausi vierähtäny, mutta ei se mitään. Tässä se blogipäivitys taas tulee. Tässä on eletty aika haipakkaa kun jumpat on alkanu ja niitä riittää se viisi tuntia viikossa ja vielä kun koittaa samaan syssyyn ratsastaa 2krt/ viikko ja tekee uimahallilla uimaopettajan ja uinninvalvojan töitä niin ei ole ajasta puutetta. Kun pitää vielä muistaa ne minun fysioterapia ja hevoshieroja opinnot.

Meikä on nyt saanu ratsastella Mollilla aikaslailla ja yhden estetunnin Graffetilla. Mutta nyt voinen todeta, että Molli on hieman murkkuikäinen vaikka onkin kohta 20v. Se on niin mainio kun lisäyksiä pitäs kokoajan tehä ja sitten kun ei saa tai pitäs tehä muuta niin sitten menee kaverilla herne nokkaan. Mutta on tämä syksy ollut todella opettavainen ja olen tyytyväinen uudella tallilla saamaani opetukseen. Nautin joka tunnista ja opin paljon uutta kokoajan ja pääsen haastamaan omat taitoni ja tietoni jatkuvasti oli kyseessä keskiravi tai keskilaukka, väistöt tai jopa avotaivutukset. Nyt tunnen ratsastavani.

Ensi viikolla pääsen taas mestarin oppiin ja kuuntelemaan Eversti Cardea Ruukkiin. Sitä jälleen odotellessa. Mahtava päivä varmasti tulossa. Ja sitten saakin taas lähtee Kauhajoelle jo viidennen kerran. Tarkoitus olisi ens viikolla sitten koululla esittää hevoshieroja koulun lopputyö. Mikäli se kerkee nyt valmistua tuossa. Kovasti yritän saada aiheen kasaan "Hevosen ratsastaminen tasapainoon ja vaikutukset lihaksistoon". Koulutehtävät kouluun on suoritettu ja tuli tehtyä jo käytännön lihastentti arvosanalla 9+. Joten ihan hyvin. Vedetään nyt sitten tuolla lopputyöllä matto alta ja otetaan täydet arvosanat koko kurssilta. Mahtava koulutus on ollut ja olen nauttinut. Kiire saattaa tulla hierontojen kanssa, mutta toivotaan että kaikki sujuu omalla painollaan.

Fysioterapia puolen opinnäytetyötä on kans vireille laitettu ja sielläkin aiheena hevoset. Suunnitelmissa olisi tehdä raviohjastajiin ja ergonomiaan liittyen työ, jonka "nimi" tällä hetkellä olisi "raviammattilaiset kohti parempaa ergonomiaa"... Koitetaan saada sekin vireille ja näin.

torstai 28. elokuuta 2014

Uusi Rakkauspakkaus Molli

Taas on arkeen palattu ja koulu alkoi mananataina... ja jumpatkin alkaa tässä parin viikon aikana pikku hiljaa jumppa kerrallaan pyöriä. Jotta tää elämä taas tuntuis pikkusen enemmän kiireiseltä kävin maksamassa Hevospiha hepun tilille 10 kerran ratsastuskortin ja hommia siis riittää... Kun tallille tulee matkaa 9km verran ja autoo ei ole käytössä on se vaan tämän tytön sitkutettava fillarilla tallille. Tietenkin koulutehtäviä on jo ollu aika reippaasti ja sitten töitäkin on pukannu uimahallilta.

Keskiviikkona sain tunnille kaveriksi Mollin. Molli on puoliverinen, joka on Jaanan oma kasvatti, jolla on huippu suku. Ja sen kyllä huomaa ja tuntee Mollin liikkeestä. Iso ravinen hevonen ja jossa minä olin alkuun helisemässä. Lopulta vähän löysin rentoutta ja pääsin istumaan rennommin. Tunnilla tehtiin avotaivutusta ja väistöjä ravissa, mutta kun ei meillä Molleroisen kans ravissa ne väistöt sujunu niin me sitten tultiin laukassa vähän paremmmin ainakin. Ja näin ollen meikä pääsi ratsastamaan ekaa kertaa elämässä laukkaväistöjä. Tunnin alussa päästiin irrottelemaan verryttelyn jälkeen keskiravin parissa ja silloin jo alkoi tulla sellaista liikettä et WOU! Lopuksi päästiin hieman vielä kokeilemaan keskilaukkaa ja se vasta olikin iso. Alkuun minulla oli jo peruslaukassa hankala istua, mutta pikku hiljaa sieltä löytyi istunta.

Torstaina jatkoin itsenäisesti Mollin kanssa samojen asioiden parissa kuin Jaanan kanssa keskiviikkona. Väistöt edelleen oli nihkeitä, mutta pikku hiljaa nekin sieltä irtosi paremmin. Laukka ei ollut ihan niin sujuvaa kuin olisin halunnut, mutta tuli tehtyä jonkun verran laukanvaihtoja. Ja niitä tullaan Jaanankin kanssa varmasti pian treenaamaan. Nyt on kyllä ehdottomasti löytynyt minulle yksi suosikki heppa lisää ja innolla odotan kun Hepussa järjestetään syksyn mittaan vielä kouluratsastuskilpailut, että pääsenkö starttaamaan kisoissa sekä Mollilla, että Raffella. Tässä loppuun hieman videoo vielä minun ja Mollin menosta.



Ja tässä nyt viimein Raffesta ja minusta kooste videoita.... Pakko laittaa kahteen osaan kun ois tullu liian iso niin en olisi saanut sitä tänne. Tästä videosta kuulee millaista opetusta saan Jaanalta....







ostospäivitystä

Harvoin meikä kirjottelee päivitystä mitä on tullu ostettua, mutta nytpä mä sorrun siihen. Elikkäs kesän aikana on tullu tehtyy hieman hankintoja heppahommiin sekä jumppiin. Tässäpä siis esittelyä minun uusista kamppeista....

Uudet Nike free kengät jumppatunneille!


Vähän lesmills vaatteita oman pumppitunnin kunniaks....

Faskian aukaisuun rulla käyttöön... AIAI!

Pro-teamilaiseksi haluan ja sitä Jaanan opissa saa

Vähän väriä synkkään syksyyn


vähän vaatetta talvelle, kouluun, kisoihin ja seuran pipo
















keskiviikko 20. elokuuta 2014

Viimeistä viikko viedään keski-suomessa

Mali Maitoparta
Alkaa viimeinen työviikkokin Keski-Suomessa lähenee loppuaan.Jumpissa on jälleen käyty tuulettaan aivoja ja on päässy sitä hieromaan heppojakin. Lisäksi päässyt ihanan Malin kyytiin jälleen. Tämä ihana 13-vuotias suomenhevos tamma on sulattanut minun sydämen kyllä täysin. Ja olenkin uskaltanut alkaa haaveileen siitä, että jos tästä ostaisi itselle ratsun muutaman vuoden päästä kun koulut on saatu loppuun ja on aika hakea ratsastuksen ohjaajaksi.

Malin kanssa on kaikki kolme yksityistuntia hiottu yhteistyötä. Ensimmäisellä tunnilla oli palikat kadoksissa ja tehtiinkin mukavia juttuja. Toisella kerralla päästiin hyppäämään ja tekemään oikeen kunnon kontrolli ja ajatus tehtävää, joka hetkittäin sujui ja hetkittäin olikin sitten menossa päin mäntyjä. Kolmannella tunnilla työskenneltiin väistöjen parissa ja päästiin hyviin suorituksiin ja hevosen sain pyöristymään. Harmi kun ei ole video matskua menosta. Jospa sitä viel pian saatais. 

Äkkiä tämä aika menee... Hetki sitten vasta aloittelin fysioterapia opintoja Rovaniemellä ja nyt on jo 123 opintopistettä kasassa sekä enään vain 1,5v jälellä opintoja. Elämä on vienyt minua entistä enemmän rakkaiden hevosten pariin ja itsellä on suuri halu oppia paljon uutta ja päästä etenemään ratsastajana ja "valmentajana". Pikku hiljaa itsellä alkaa istunta muuttumaan paremmaksi ja paremmaksi. Nyt vain pitää saada pohje pysymään kunnolla paikallaan ja kädet entistä vakaammaksi niin Malin ratsastaminenkin on paljon helpompaa. Toivotaan, että pian pääsen kuvaamaan videon ennen ja jälkeen. Niin näkee kehitystä. Olen huomannut sen, että Jaanan opissa olen päässyt pidentämään jalustimia oikeen urakalla. Monta reikää on tultu alaspäin ja istunta alkaa löytämään omaa paikkaansa. Kyllä musta vielä ratsastaja tehdään....

lauantai 16. elokuuta 2014

Taas on aika hurahtanu ihan siivillä...

Lillin kanssa kankikurssilla
Täällä sitä on jo herätty kuuden jälestä Kauhajoella. Kun ei vaan enää nukuttanu. Niimpä kone auki ja blogia kirjoittaan niin aika kuluu nopeemmin. Tässä kun jonkun aikaa saa oottaa et pääsee herkullisen aamupala pöydän ääreen. Mutta jospas nyt ois aika kertoo niitä oikeita juttuja.

Polvi alkaa olemaan normaali. Se nivellääke mitä lääkäri käski popsia niin pahenti oireita, joten buranaan siirryin takaisin. Ja päässyt nauttimaan jumppatuntien antimista n. 5 tuntia/ viikko. Tässä viikkojen aikana on nyt vahvistunut minun syksyn omat jumppatunnit. Pääsen ohjaamaan talven aikana steppiä, kahvakuula, Bike basic (spinningtuntia) ja lisäksi ja kaiken kerman päälle kakkuun Lesmills Bodypump! Kyllä, 3 vuoden aikainen raataminen ja sisukkuus on omalla pumppitunnilla nyt palkittu. Sitä odotan innolla. Ja tänään kun junaan taas hyppään niin alkaa hillitön jumppien suunnittelu ja musiikkien etsintä.

Heppailu jatkuu edelleen ja keski-suomessa olenkin Kaipion tilalla viikoittain käyny yksityistunnilla. Koitan saada ensi viikon aikana kuvia ja videoita Äänekosken heppailuista. Ja kunhan tässä Rovaniemelle palataan niin siellä meno jatkuu myös. Ensimmäiset tunnit Heppuun on jo varattuna.

Ennen Keski-Suomeen lähtöä kävin Oulussa vielä Aaltokankaalla kokeilemassa kankikurssin antia ja se oli ihan huippu. Hepaksi sain ihanan Lillin. Ja alkoi se meno ihan hyvältä hetkittäin näyttämäänkin. Sain hieman kokemusta taas kangista lisää, mutta on ne yllättävän vaikeat vehkeet. Alkuun oli vähän pollekin ihmeissään kapistuksista, mutta pikku hiljaa meno alkoi tasoittumaan ja toisena päivänä saatiin jo paljon siistimpää menoa ja tasaisempaa. Ja oma mielipide on se, että heti kun vaan kankikurssia pidetään niin pakko mennä uudestaan. Sen verran tehokas ja antoisa kurssi oli.

Heppahieronnan osalta tahti on hyvä hieronnat 25/50 suoritettu. Joten puolessa välissä ollaan. Lopputyötä "Hevosen ratsastaminen oikeanlaiseen tasapainoon" olisi tarkoitus aloittaa ihan pian ja sellaista tiedon etsintää oon tehny jo jonkun aikaa ja nyt alkaa olemaan materiaalia ihan kivasti. Ja juuri täältä lähijakso viikonlopulta kirjoittelenkin. TENS-hoitolaite tilattu ja sen saan ens kerralla ja ryhmän kanssa on aikomuksena tilata samanlaiset takit ja sekin on tämän viikonlopun aikana päätettävissä. UUJEE! Siis kovaa mennään. Talven aikana sitten olisi tarkoitus jatkaa vielä koira hierojaksi. Joten sekin on luvassa vielä. Harmittavasti en pääse talvella itse kuudenteen jaksoon menojen takia niin suoritan vähän kurssia hassussa järjestyksessä ja tulen toisen ryhmän kanssa tekemään 6.jakson jo kahden viikon päästä. Vaikka itsellä vasta on 3.jakso menossa juuri. Onneksi onnistuu tehdä jakso toisen ryhmän mukana niin ei jää sekään jakso välistä.

Kovasti oottelen soittoa issikkavaelluksesta, koska pääsisimme vaeltamaan pienellä kaveri porukalla. Ja kunhan pääsen taas takaisin Rovaniemelle niin voisin koittaa keritä tehdä pienen postauksen uusista ratsastusvaatteista, jotka vihdoin ja viimein ostin. Ja muutama on postiin pian myös lähdössä.

Tähän loppuun vielä videon pätkää minun ja Lillin menosta kankikurssilla ja muutama kuva Pyrystä Hepusta kun kävin siellä tunnilla.







lauantai 26. heinäkuuta 2014

Kouluhommia, töitä, heppastelua, uinninvalvojan testiuintia.. ja öööö lääkärissä käynti

Piti jo viimeviikolla rustata tulemaan blogitekstiä nuista heppahieronta hommista, mutta se sitten taas unohtu kun tuli muita kiireitä. Tosissaankin... Seuraava lähijakso häämöttää noin kolmen viikon päässä. Odotus on jo nyt kova. Etätehtävänä meidän tulevalle lähijaksolle oli laatuarvostelun tekeminen yhdelle hevoselle. Minä kävin sen tekasemassa viime viikolla samalla kun hieroin muutaman pollen. Nyt aletaan olemaan jo puolessa välissä hieronnoissa. Elikkäs marraskuun viimeiseen jaksoon mennessä pitäs olla 50 hierontaa kasassa ja minun hieronta lista näyttää tällä hetkellä 24. Eli hyvässä vauhdissa ollaan ja opinnot sujuu suunnitelmien mukaan. Sain myös yhden viimeisen roikkumassa olleen tehtävän tehtyy myös fysioterapian puolelle. JES! Sekin siis hoidossa ja vastausta opettajalta saa hieman ootella.

Vesikirppujen kanssa puuhailua!
Töitä on piisannut ja saanut nauttia ja olenkin viihtynyt uinninvalvojan ja uimaopettajan hommissa... Mahtavaa duunia ja mikään päivä ei ole samanlainen. Onneksi syksyllä jatkan sijaistamassa ja pääsen nauttimaan näistä jatkossakin. Viime viikolla lähetin kouluttajalle tsekattavaksi uinninvalvojan testiuinti videon ja nyt vain odotellaan tuleeko sieltä jossain vaiheessa sitten todistus kurssin suorittamisesta. Viimeisenä työpäivänä pääsin vähän rellestään ja kävinkin hyppäämässä 3m hyppytornista alas... 5m hyppytorniin ei tämä tyttö vielä uskaltanut ja lisäksi kävin koeajamassa liukumäen jätesäkin kanssa. Hitto että meni lujaa! Haikein mielin on pukukaappi nyt tyhjennetty ja mahtava duunikesä uimahallin osalta ohitse. Tällä hetkellä ollaan Oulussa ja valmistaudutaan jo ensi viikon koripalloleiriin... Jonne pitäisi lähtee ohjaajaksi. Siitä suunta jatkuu lähihoitajan töihin Keski-Suomeen vielä kolmeksi viikkoa.

Viikolla tuli taas piipahdettua parin tunnin verran Jaanan opissa Hepussa. Mahtavat fiilikset taas jääny siltä reissultakin. Kovasti on jo omasta mielestäkin istunta mennyt eteenpäin ja pystyn istumaan jo kohtuullisen isoissakin liikkeissä. Sen huomaa siinä, että koskaan aikaisemmin en ole pystynyt istumaan keskiravissa... Nyt meikä vetää sitä meneen ihan helposti perse penkissä. Uusia lihaksia on kehoon löytynyt ja jalustinta on pidennetty ainakin jo 3 jos ei 4 reiän verran. Koitin tässä illasta vielä katsella, että löytyykö netistä jostain tietoo Håkan Wahlmannista, jonka valmennuksessa Jaana on itse aikoinaan ollut sekä Tuuli Mustonen (aaltokankaan ratsutallien omistaja/ masteropettaja).

Jotta tää viikko ei oo ollu yhä pelkkää proota. Ni tuli taas käytyy morjenstaa Kemppaista. Jo Kesäkuun alusta asti vaivannut polvi käytiin nyt näyttää lekurille kun se on turvonnu ja kipuillu vähän väliä. Syyksi löytyi, että polven alueella on tulehdus. Ja sitä nyt pitäsi hoitaa kylmällä ja vähän kovemmilla tulehduskipulääkkeillä sekä kahden viikon liikuntakiellolla. Kysymys kuuluukin "koska minä sen liikuntakiellon pitäisin?".... Ei sitä malttas olla hevosen selästä pois.



tiistai 22. heinäkuuta 2014

Helppo B:3 2009 kertaa kaks... 57,500% ja 56,818%

(c) Ilpo Karjalainen
Huh tätä hellettä! Lauantaina aamun estekisojen jälkeen matkattiin pikaiseen Aaltokankaalle valmistautumaan päivän toiseen kisarutistukseen. Kun vuorossa oli Kentaurit98 järjestämät seurakoulukisat. Niissäkin pääsin starttaamaan aaltokankaan ratsutallien hevosilla Gliukozella" Lilli" ja Tihtalla. 

Lilli on 6-vuotias puoliveritamma, joka on tasoltaan HeB-A ja on tallin tuntihevonen. Joka on yksi minun suosikkeja koulutunneilla.

(c) Ilpo Karjalainen
Kisakaveri lainasi minulle ruskeet letityslenkit ja niinpä sitä marssittiin heti ensi töikseen muutaman kaverin kanssa Lillin luo ja letittämään kisakaveria. Pitkästä aikaa alla hevonen, jonka harjaan saa kohtuulliset nutturat. UUJEE!! Kun viimeinenkin nutttura oli väännetty oli aika alkaa laittamaan hevosella kamppeita ja kipittämään verryttelyyn.

(c) Ilpo Karjalainen
(c) Ilpo Karjalainen
Verryttelyssä Lilli tuntui hetki hetkeltä paremmalta ja olin positiivisella mielellä, että tästä tulee hyvä rata. Hevonen oli virkeä ja tahdikas sekä hyvin kuulolla. Kun aloimme lähestyy kisa-areenaa alkoi jännitys lisääntyä ja tarvittiin Lillukan kanssa henkistä tukea jonkun matkaa. Ja lopulta meinas olla hankaluuksia päästä kouluaitojen sisällekin kun se oli niin pelottavaa. Jännittynyt polle kouluaitojen sisäpuolella yhdistettynä nuoreen hevoseen niin voi vaan odottaa koska tapahtuu jotain. Ja ei taaskaan menny arvaukset pieleen... Kohtahan tuli se kauhee auto ohitse ja lilli sinkosi parin askeleen verran pakoreaktiolla karkuun....

(c) Ilpo Karjalainen
Yritin vain itse olla niin rento kuin mahdollista. Ja nyt huomaa näiden kokemattomien hevosten kohdalla, että kun sen tietää, että ei näiden kanssa välttämättä pärjää niin ei sitä kisasuoritustakaan osaa jännittää.

Lopulta teimme Lillin kanssa paremman suorituksen kuin Tihtan kanssa. Vaikka tuomari oli aika tiukka arvostelemaan saimme silti ihan kivasti prosentteja näin Lillin elämänsä kolmanneksi kisasuoritukseksi. Pisteitä radalta tuli 126,5 pistettä ja prosentteina 57,500% tämä ylti sijoitukseen 11. Taivutuksista tuomari kommentoi eniten, että hevosen tulisi taipua reilummin. Lisäksi omassa istunnassa on ainakin käsien osalta korjaamista kun nyrkit ei ole kannettuna. Tasaista 6.0 on koko arvostelu paperin alarivi...

(c) Ilpo Karjalainen
(c) Ilpo Karjalainen
Tihtan kanssa jo verkassa huomasi, että hevonen on erittäin jähmeä oikealle. Eikä oikeen löytynyt semmoista rentoa Tihtaa joka kulkisi hyvässä ja kevyessä peräannossa. Hevonen liikkui kivasti ja kuuliaisesti alusta asti. Ja kun radan reunalle viimein päästiin niin tuli vastaan samanlaiset ongelmat kuin Lillillä ja lopulta meidät talutettiin kouluaitojen sisäpuolelle. Tihta kammoksui laitoja vielä enemmän kuin Lilli. Ja lopulta radallakin valitettavasti näkyi vilkahduksia kun hevonen menee vastustellen ja metsän päässä oli pakko kääntää melkeen 5m aikaisemmin kun olisi vain tullut pakoreaktioita. Lopulta radasta selvittiin ilman mittään peräantoa ja muuta hienoa muotoa pistein 125 ja prosentteina 56.818% sekä sijoitus 13. Mutta selvittiin kumminkin. Jälleen taivutus oli asia mihin tuomari puuttui. 

Kaikin puolin kokemuksena mukava ja kivaa oli päästä jälleen kisaamaan. Tuulille siis kiitos hevosista ;) Mahtavaa kun on tälläisiä talleja. 

Heppailut jatkuu keskiviikkona ja torstaina Hevospiha Hepussa ja viikonloppuna pääsen nauttimaan Aaltokankaalle kankikurssin antimista sekä Tallinmäelle heppahieronta hommista ja paljon ratsastamisesta.
(c) Ilpo Karjalainen


(c) Ilpo Karjalainen

Alkaa se kouluistunta löytyy... (c) Ilpo Karjalainen









lauantai 19. heinäkuuta 2014

Repellä kisoissa 60cm ja 75cm

(c) Lallu
 Lauantai-aamun startattiin kohti Tallinmäkeä ja Repeä. Vuorossa oli harjoitusestekisat. Joissa Repe kisasi ensimmäistä kertaa elämässään. Onneksi kyseessä oli oman tallin kisat kumminkin. Repe oli jo tarhasta haettaessa täpinöissää... Hei täällä on ihan outoo porukkaa. Tallissa se hörisi ja hirnu. Sekä meikä järkytty ponin isosta masusta...HUH! Jääköhän tuo esteisiin kiinni? Kun viimein tallista asteltiin ulos ja kohti kisakenttää. Oli junnu ihan menossa mukana ja täpinöissään... Melkeen kaikki vastaan tulevat tammat piti tsekata.

(c) Salla
Verryttelyssä poni oli kuin ruuti tynnyri. Mahtavaa, että tähän super poniin saatiin virtaa. Kun minulle meinas jo epätoivo iskee et joudunko patistaan ponia. Verkkahypyt alkuun tuntui ettei onnistu ja radalle oli laitettu kukkajohteet, jotka kauhistutti Repeä.

Alusta asti otin linjan, että en kauheasti kevennä istuntaa, jotta saan hevosta rohkaistua tarpeen mukaan ja kiihdytyksissä nousen satulasta jos siltä näyttää. Ja se tuntui toimivan. Hyvin hevonen "imi" esteille ja liikkui hyvin. Hallintaongelmia tuli vain 4 esteen kaarteessa ja sitten lopussa kun neuvoteltiin perusradan viimeisen okserin ylittämisestä ja ohittamisesta. Lopulta mentiin yli, mutta harmitukseksi puomi tipahti. Mutta joka tapauksessa mukavasti alkoi kisat. Päästiin perusrata loppuun kun matka olisi voinut tyssätä jo paljon aikaisemmin.

(c) Salla




75cm luokan alkaessa jo hieman jännitin, että kuinka käy kun rataa kiertelin ja esteet oli sen verran isompia. Vaikka ollaanhan me reeneissä menty 80cm. Lisäksi uusinnan rata hieman jännitti, koska siellä oli Repelle suuri mahdollisuus valita okserin hyppääminen väärään suuntaan tai olla minun hallinnassa ja tulla esteelle niinkuin pitää. Verrytttelyssä poni oli ihan hukassa välillä. Jouduin useaan otteeseen herättämään "Hei! Täällä olis kuski kyydissä, joka määrää."

Radalle mennessä ponista taas kuoriutui estetykin alku. Vauhtia oli ja hevonen hyppäsi esteitä hyvällä imulla ja rytmillä. Auttelin kovasti hevosta rytmittämällä aina ennen estettä ja näin ollen saatiin hyviä suorituksia. Uusinnassa tuli taas kerran off-nappi ja hevonen lähti hallinnasta toisella uusinta esteellä juosten ohi, mutta tämän jälkeen paikaksin homman niin, että uudestaan esteelle. Vaikka se harmittavasti tippui niin hevonen jatkoi uudelleen hyvällä tsempillä loppuradan ja päästiin maaliin kahdeksalla virhepisteellä. Kokemuksena loistava ja polle oli aivan super.

Tästä päivästä varmasti poni sai paljon kokemusta ja jospa me vielä tän kesän aikana päästään jonnekin vierastallin kisoihinkin. Ei sitä tietä. Itelle jäi loistava fiilis ja aina näistä  itekin oppii uutta.

(c) Lallu



Luokka 60cm

 
Luokka 75cm

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

VIHDOIN JA VIIMEIN!

Kalenteristani löytyi sopiva rako viimein ja hevonenkin löytyi, joten pääsin viikonloppuna nauttimaan Pulliaisen Mintun valmennuksista viimein. Kauan sitä onkin yritetty taas päästä. Onneksi nyt sitten onnisti. Lauantaina ratsastin koulutunnin, jossa muuteltiin hevosen tasapainoa siten, että hevonen kantaisi itse itseään. Vinskin ongelma kun on tukeutua kovasti ratsastajaan. Jonkun aikaa kesti itse hoksata miten tämä asia pitää tehdä ja lopulta onnistuinkin. Oman vartalon asennolla vaan liian paljon kallistuin aina sivuille, joten sen kanssa saa tehdä edelleen jatkossa töitä. Suurimman eron huomasin siinä, että Vinski pyöristyi tunnin lopussa kivasti ja alkoi löytää peräantoa. Mikä on jo sinäänsä saavutus. Tämä asia kun on ollut erittäin hankalaa. Toinen mistä eron huomasi niin missään vaiheessa ei oikeaan ohjaan tullut painetta sellaista, että hevonen olisi "juntannut/ purrut kuolaimeen kiinni." Positiivisia kokemuksia siis.

Sunnuntai aamuna jatkettiin hetki samasta asiasta ja loppu valmennus hypättiin. Sain jälleen paljon vinkkejä ja hyviä suorituksia esteiden osalta ja Minttu kertoikin, että tämä hevonen alkaa helposti tuijottelemaan esteitä, joten tässä itse pitää olla tarkkana ja ratsastaa hevosta pohkeen ja ohjan väliin. Sekä huolehtia itse siitä että olen hevosen takana ratsastamassa kuin edessä. Jotta pystyn ratsastamaan hevosta jokaiselle esteelle kuin erikoisesteelle. Ja pystyn reagoimaan muutoksiin. Hevosta ei pidä ratsastaa eteenpäin vaan kannustaa menemään yli siten, että pidetään pohkeet lähellä, tiivistetään istuntaa ja kontrolloidaan hevonen tiiviiseen kujaan.

Puhkun intoa kyllä taas näiden valmennusten jälkeen ja hetkittäin sain loistavia oivalluksia. Tästä on hyvä jatkaa ensi viikkoon ja Heppuun reenaamaan.

Ps. tuli ilmoittauduttua kisoihin ;) 19.7. minulla on aamulla kaksi estekisastarttia ja illalla kaksi koulukisastarttia.

Tehokasta istuntatreeniä!

Lähdin käymään alkuviikosta uudella tallilla täällä rovaniemellä. Olen kuullut monelta ratsastajakaverilta hyvää tästä tallista ja ajattelin käydä kokeilemassa tallia. Tallin nimi on Hevospiha Heppu. Ilmoittauduin yksityistunnille, koska jouduin tunnille aamusta töiden takia. Pyysin tunnin aiheeksi istunta. Ja sitä todellakin sain. Pääsin heti tunnin aluksi hevosen kanssa työskentelemään tehokkaasti.Ja sainkin omana istuntaani puuttuvia osia paikalleen ainakin hetkellisesti ja ahaa elämyksiä syntymään. Käyntiä ratsastaessa pitäisi pyrkiä siihen, että oma lantio kiertyy ja liikkuu kuten me kävelisimme eli se tekee ns.pientä kahdeksikkoa. Lisäksi pääsin käsiksi siihen minun suurimpaan ongelmaan joka on se, etten osaa väistöissä rentoutua. Ja myös sisäohjasta kiinni jääminen on yksi ongelma. Hetkittäin sain loistavia oivalluksia ja löysin kroppani oikeaan asentoon jolloin liikkeen rentous, isous ja helppous näkyi sekä minussa, että hevosessa. Se tuntui hyvältä. Lisäksi pääsin tunnin aikana pitkästä aikaa ratsastamaan keskiravia ja keskilaukkaa. Kummassakin tällä kertaa istuminen ja istunta oli paljon parempaa ja helpompaa kuin aikaisemmin. Mahtava kokemus ja ens viikolla jatketaan taas reenejä.