Rakot kämmenissä

HUPSIS! Tais tulla ratsastettua... Kävin taas piipahtaan hepan selässä hepussa ja niin ahkeraan tuli pidettyä suomenhevosta ohjien päässä, että nyt on kämmenessä keskarin ja nimettömän kohdalla rakon alut... On muuten hieman kipeät... Ei muuta ko propolista käsiin ja lopputyötä kirjottaan...Ennen sitä tuossa kirjoittelen sähköposteja ympäri Rovaniemeä jos sitä sais työharjoittelupaikat kevään neurologian harjoitteluihin. Hitto ko on vaikeeta paikkoja saada.

Tänään tosiaan pääsin toista kertaa Suomenhevostamma Pyryn kyytiin. Otin heti tunnin alussa omaksi tavoitteeksi sen, että se poni menee menee edes kaksi askelta pyöreässä muodossa ja teinkin heti alusta asti kovasti töitä asian kanssa, mutta en suotta. Alkuun tuntui tosi painavalle ja hauikset oli oikeesti tulessa. Lopulta sain hevoseen kunnolla sisäpohkeen läpi ja sain hevosen asettumaan selkeästi rennommin ja niin se vaan napsahti pollen pää kohdalleen. Jatkoin hieman taivuttamista liioitellusti ja vahvistin tunnetta. Ja niin ihanalta kun se tuntuikin kun hevonen keveni silmissä. ja se tunne kun sormet saa hetken levätä.

Alku verkan jälkeen väistöjä tehtiin ja itsellä oli joku ihmeen ongelma kun en vain saanut hahmotettua  jalkojani oikeisiin osoitteisiin. Jotenkin se vaan tuntui niin haastavalle. Ja sitten Pyry reppana ei ymmärrä mitä tämä täti koittaa... Sitten kun jalat löyti hieman sijaa niin aloin tuntemaan kuinka ihan oikeasti ne jalat on siellä mahan alla ristissä. Mutta voinen todeta että on muuten paikat jumissa ja hieman hellänä. Sen verran kovaa sain tehdä töitä vatsa ja selkälihaksilla tämän mamman kanssa. Pitää olla silti positiivinen. Sain taas koettua huippu juttuja ja pitää vaan väistöjä reenata niin, ettei ala käsillä värkkään liikaa.Kerrankin minusta tuntui tunnilla, että saan ne pohkeet pysymään siellä kohtuun takana ja oli jotenkin helpompaa pitää kuin aikaisemmin Mollin tai Graffetin kanssa. Johtuisko se tuosta hevosen mallista? Tiedä sitä. Kotimatka pyörällä oli aika hidastekoista nimittäin tämä tyttö oli niin ko puhki.

Edelleen saan hehkuttaa, että nyt mulla on aivan huippu opettaja joka minua opettaa ratsastamaan. Jaanan persoonallinen tapa opettaa ja mahtava asenne luo minuunkin asennetta ja uskoa tekemiseen. Vaikkakin talvesta tulee rankka kun tarvitsee se 9km suuntaan polkee, mutta kyllä se huippu opetus hyvillä ja osaavilla hevosilla kruunaa kaiken. Niin sitä jaksaa polkeekin tallille. Ja jospa se meidän autokin saatais kuntoon niin olisi sekin sitten mahdollinen.

Aamusta kävin opiskeleen hieman uutta myös fysioterapia puolelle kun Lapin Urheiluopistolla järjestettiin Self-myofaskial release-koulutus. Ja pääsin opiskelemaan fascioista enemmän sekä mahtavista fascia käsittelytekniikoista pallon, kepin ja rullan avulla. Rullalla olen paljon itsekin tehnyt jo jonkun aikaa ja siitä on ollut suuri apu. Nyt vielä lisäkoulutus antoi uutta tietoa ja tarkempaa käsitystä. Joten nyt vain hommaileen uusia välineitä ja sitä rataa. Koulutus oli kyllä kattava ja antoisa. Vaikka kesto olikin vain 4h.

Mutta nyt ei auta tämä tarinoiminen. Se on avattava nuo 10 pinossa olevaa kirjaa ja lopputyö koneelta ja alettava pakertaa työtä loppuun.... Morjens tältä erää!!