Kouluhommia, töitä, heppastelua, uinninvalvojan testiuintia.. ja öööö lääkärissä käynti

Piti jo viimeviikolla rustata tulemaan blogitekstiä nuista heppahieronta hommista, mutta se sitten taas unohtu kun tuli muita kiireitä. Tosissaankin... Seuraava lähijakso häämöttää noin kolmen viikon päässä. Odotus on jo nyt kova. Etätehtävänä meidän tulevalle lähijaksolle oli laatuarvostelun tekeminen yhdelle hevoselle. Minä kävin sen tekasemassa viime viikolla samalla kun hieroin muutaman pollen. Nyt aletaan olemaan jo puolessa välissä hieronnoissa. Elikkäs marraskuun viimeiseen jaksoon mennessä pitäs olla 50 hierontaa kasassa ja minun hieronta lista näyttää tällä hetkellä 24. Eli hyvässä vauhdissa ollaan ja opinnot sujuu suunnitelmien mukaan. Sain myös yhden viimeisen roikkumassa olleen tehtävän tehtyy myös fysioterapian puolelle. JES! Sekin siis hoidossa ja vastausta opettajalta saa hieman ootella.

Vesikirppujen kanssa puuhailua!

Töitä on piisannut ja saanut nauttia ja olenkin viihtynyt uinninvalvojan ja uimaopettajan hommissa... Mahtavaa duunia ja mikään päivä ei ole samanlainen. Onneksi syksyllä jatkan sijaistamassa ja pääsen nauttimaan näistä jatkossakin. Viime viikolla lähetin kouluttajalle tsekattavaksi uinninvalvojan testiuinti videon ja nyt vain odotellaan tuleeko sieltä jossain vaiheessa sitten todistus kurssin suorittamisesta. Viimeisenä työpäivänä pääsin vähän rellestään ja kävinkin hyppäämässä 3m hyppytornista alas... 5m hyppytorniin ei tämä tyttö vielä uskaltanut ja lisäksi kävin koeajamassa liukumäen jätesäkin kanssa. Hitto että meni lujaa! Haikein mielin on pukukaappi nyt tyhjennetty ja mahtava duunikesä uimahallin osalta ohitse. Tällä hetkellä ollaan Oulussa ja valmistaudutaan jo ensi viikon koripalloleiriin... Jonne pitäisi lähtee ohjaajaksi. Siitä suunta jatkuu lähihoitajan töihin Keski-Suomeen vielä kolmeksi viikkoa.

Viikolla tuli taas piipahdettua parin tunnin verran Jaanan opissa Hepussa. Mahtavat fiilikset taas jääny siltä reissultakin. Kovasti on jo omasta mielestäkin istunta mennyt eteenpäin ja pystyn istumaan jo kohtuullisen isoissakin liikkeissä. Sen huomaa siinä, että koskaan aikaisemmin en ole pystynyt istumaan keskiravissa... Nyt meikä vetää sitä meneen ihan helposti perse penkissä. Uusia lihaksia on kehoon löytynyt ja jalustinta on pidennetty ainakin jo 3 jos ei 4 reiän verran. Koitin tässä illasta vielä katsella, että löytyykö netistä jostain tietoo Håkan Wahlmannista, jonka valmennuksessa Jaana on itse aikoinaan ollut sekä Tuuli Mustonen (aaltokankaan ratsutallien omistaja/ masteropettaja).

Jotta tää viikko ei oo ollu yhä pelkkää proota. Ni tuli taas käytyy morjenstaa Kemppaista. Jo Kesäkuun alusta asti vaivannut polvi käytiin nyt näyttää lekurille kun se on turvonnu ja kipuillu vähän väliä. Syyksi löytyi, että polven alueella on tulehdus. Ja sitä nyt pitäsi hoitaa kylmällä ja vähän kovemmilla tulehduskipulääkkeillä sekä kahden viikon liikuntakiellolla. Kysymys kuuluukin "koska minä sen liikuntakiellon pitäisin?".... Ei sitä malttas olla hevosen selästä pois.

Helppo B:3 2009 kertaa kaks... 57,500% ja 56,818%

(c) Ilpo Karjalainen

Huh tätä hellettä! Lauantaina aamun estekisojen jälkeen matkattiin pikaiseen Aaltokankaalle valmistautumaan päivän toiseen kisarutistukseen. Kun vuorossa oli Kentaurit98 järjestämät seurakoulukisat. Niissäkin pääsin starttaamaan aaltokankaan ratsutallien hevosilla Gliukozella" Lilli" ja Tihtalla. 

Lilli on 6-vuotias puoliveritamma, joka on tasoltaan HeB-A ja on tallin tuntihevonen. Joka on yksi minun suosikkeja koulutunneilla.

(c) Ilpo Karjalainen

Kisakaveri lainasi minulle ruskeet letityslenkit ja niinpä sitä marssittiin heti ensi töikseen muutaman kaverin kanssa Lillin luo ja letittämään kisakaveria. Pitkästä aikaa alla hevonen, jonka harjaan saa kohtuulliset nutturat. UUJEE!! Kun viimeinenkin nutttura oli väännetty oli aika alkaa laittamaan hevosella kamppeita ja kipittämään verryttelyyn.

(c) Ilpo Karjalainen

(c) Ilpo Karjalainen

Verryttelyssä Lilli tuntui hetki hetkeltä paremmalta ja olin positiivisella mielellä, että tästä tulee hyvä rata. Hevonen oli virkeä ja tahdikas sekä hyvin kuulolla. Kun aloimme lähestyy kisa-areenaa alkoi jännitys lisääntyä ja tarvittiin Lillukan kanssa henkistä tukea jonkun matkaa. Ja lopulta meinas olla hankaluuksia päästä kouluaitojen sisällekin kun se oli niin pelottavaa. Jännittynyt polle kouluaitojen sisäpuolella yhdistettynä nuoreen hevoseen niin voi vaan odottaa koska tapahtuu jotain. Ja ei taaskaan menny arvaukset pieleen... Kohtahan tuli se kauhee auto ohitse ja lilli sinkosi parin askeleen verran pakoreaktiolla karkuun....

(c) Ilpo Karjalainen

Yritin vain itse olla niin rento kuin mahdollista. Ja nyt huomaa näiden kokemattomien hevosten kohdalla, että kun sen tietää, että ei näiden kanssa välttämättä pärjää niin ei sitä kisasuoritustakaan osaa jännittää.

Lopulta teimme Lillin kanssa paremman suorituksen kuin Tihtan kanssa. Vaikka tuomari oli aika tiukka arvostelemaan saimme silti ihan kivasti prosentteja näin Lillin elämänsä kolmanneksi kisasuoritukseksi. Pisteitä radalta tuli 126,5 pistettä ja prosentteina 57,500% tämä ylti sijoitukseen 11. Taivutuksista tuomari kommentoi eniten, että hevosen tulisi taipua reilummin. Lisäksi omassa istunnassa on ainakin käsien osalta korjaamista kun nyrkit ei ole kannettuna. Tasaista 6.0 on koko arvostelu paperin alarivi...

(c) Ilpo Karjalainen

(c) Ilpo Karjalainen

Tihtan kanssa jo verkassa huomasi, että hevonen on erittäin jähmeä oikealle. Eikä oikeen löytynyt semmoista rentoa Tihtaa joka kulkisi hyvässä ja kevyessä peräannossa. Hevonen liikkui kivasti ja kuuliaisesti alusta asti. Ja kun radan reunalle viimein päästiin niin tuli vastaan samanlaiset ongelmat kuin Lillillä ja lopulta meidät talutettiin kouluaitojen sisäpuolelle. Tihta kammoksui laitoja vielä enemmän kuin Lilli. Ja lopulta radallakin valitettavasti näkyi vilkahduksia kun hevonen menee vastustellen ja metsän päässä oli pakko kääntää melkeen 5m aikaisemmin kun olisi vain tullut pakoreaktioita. Lopulta radasta selvittiin ilman mittään peräantoa ja muuta hienoa muotoa pistein 125 ja prosentteina 56.818% sekä sijoitus 13. Mutta selvittiin kumminkin. Jälleen taivutus oli asia mihin tuomari puuttui. 

Kaikin puolin kokemuksena mukava ja kivaa oli päästä jälleen kisaamaan. Tuulille siis kiitos hevosista ;) Mahtavaa kun on tälläisiä talleja. 

Heppailut jatkuu keskiviikkona ja torstaina Hevospiha Hepussa ja viikonloppuna pääsen nauttimaan Aaltokankaalle kankikurssin antimista sekä Tallinmäelle heppahieronta hommista ja paljon ratsastamisesta.

(c) Ilpo Karjalainen

(c) Ilpo Karjalainen

Alkaa se kouluistunta löytyy... (c) Ilpo Karjalainen

Repellä kisoissa 60cm ja 75cm

(c) Lallu

 Lauantai-aamun startattiin kohti Tallinmäkeä ja Repeä. Vuorossa oli harjoitusestekisat. Joissa Repe kisasi ensimmäistä kertaa elämässään. Onneksi kyseessä oli oman tallin kisat kumminkin. Repe oli jo tarhasta haettaessa täpinöissää... Hei täällä on ihan outoo porukkaa. Tallissa se hörisi ja hirnu. Sekä meikä järkytty ponin isosta masusta...HUH! Jääköhän tuo esteisiin kiinni? Kun viimein tallista asteltiin ulos ja kohti kisakenttää. Oli junnu ihan menossa mukana ja täpinöissään... Melkeen kaikki vastaan tulevat tammat piti tsekata.

(c) Salla

Verryttelyssä poni oli kuin ruuti tynnyri. Mahtavaa, että tähän super poniin saatiin virtaa. Kun minulle meinas jo epätoivo iskee et joudunko patistaan ponia. Verkkahypyt alkuun tuntui ettei onnistu ja radalle oli laitettu kukkajohteet, jotka kauhistutti Repeä.

Alusta asti otin linjan, että en kauheasti kevennä istuntaa, jotta saan hevosta rohkaistua tarpeen mukaan ja kiihdytyksissä nousen satulasta jos siltä näyttää. Ja se tuntui toimivan. Hyvin hevonen "imi" esteille ja liikkui hyvin. Hallintaongelmia tuli vain 4 esteen kaarteessa ja sitten lopussa kun neuvoteltiin perusradan viimeisen okserin ylittämisestä ja ohittamisesta. Lopulta mentiin yli, mutta harmitukseksi puomi tipahti. Mutta joka tapauksessa mukavasti alkoi kisat. Päästiin perusrata loppuun kun matka olisi voinut tyssätä jo paljon aikaisemmin.

(c) Salla

75cm luokan alkaessa jo hieman jännitin, että kuinka käy kun rataa kiertelin ja esteet oli sen verran isompia. Vaikka ollaanhan me reeneissä menty 80cm. Lisäksi uusinnan rata hieman jännitti, koska siellä oli Repelle suuri mahdollisuus valita okserin hyppääminen väärään suuntaan tai olla minun hallinnassa ja tulla esteelle niinkuin pitää. Verrytttelyssä poni oli ihan hukassa välillä. Jouduin useaan otteeseen herättämään "Hei! Täällä olis kuski kyydissä, joka määrää."

Radalle mennessä ponista taas kuoriutui estetykin alku. Vauhtia oli ja hevonen hyppäsi esteitä hyvällä imulla ja rytmillä. Auttelin kovasti hevosta rytmittämällä aina ennen estettä ja näin ollen saatiin hyviä suorituksia. Uusinnassa tuli taas kerran off-nappi ja hevonen lähti hallinnasta toisella uusinta esteellä juosten ohi, mutta tämän jälkeen paikaksin homman niin, että uudestaan esteelle. Vaikka se harmittavasti tippui niin hevonen jatkoi uudelleen hyvällä tsempillä loppuradan ja päästiin maaliin kahdeksalla virhepisteellä. Kokemuksena loistava ja polle oli aivan super.

Tästä päivästä varmasti poni sai paljon kokemusta ja jospa me vielä tän kesän aikana päästään jonnekin vierastallin kisoihinkin. Ei sitä tietä. Itelle jäi loistava fiilis ja aina näistä  itekin oppii uutta.

(c) Lallu

Luokka 60cm

 

Luokka 75cm

VIHDOIN JA VIIMEIN!

Kalenteristani löytyi sopiva rako viimein ja hevonenkin löytyi, joten pääsin viikonloppuna nauttimaan Pulliaisen Mintun valmennuksista viimein. Kauan sitä onkin yritetty taas päästä. Onneksi nyt sitten onnisti. Lauantaina ratsastin koulutunnin, jossa muuteltiin hevosen tasapainoa siten, että hevonen kantaisi itse itseään. Vinskin ongelma kun on tukeutua kovasti ratsastajaan. Jonkun aikaa kesti itse hoksata miten tämä asia pitää tehdä ja lopulta onnistuinkin. Oman vartalon asennolla vaan liian paljon kallistuin aina sivuille, joten sen kanssa saa tehdä edelleen jatkossa töitä. Suurimman eron huomasin siinä, että Vinski pyöristyi tunnin lopussa kivasti ja alkoi löytää peräantoa. Mikä on jo sinäänsä saavutus. Tämä asia kun on ollut erittäin hankalaa. Toinen mistä eron huomasi niin missään vaiheessa ei oikeaan ohjaan tullut painetta sellaista, että hevonen olisi "juntannut/ purrut kuolaimeen kiinni." Positiivisia kokemuksia siis.

Sunnuntai aamuna jatkettiin hetki samasta asiasta ja loppu valmennus hypättiin. Sain jälleen paljon vinkkejä ja hyviä suorituksia esteiden osalta ja Minttu kertoikin, että tämä hevonen alkaa helposti tuijottelemaan esteitä, joten tässä itse pitää olla tarkkana ja ratsastaa hevosta pohkeen ja ohjan väliin. Sekä huolehtia itse siitä että olen hevosen takana ratsastamassa kuin edessä. Jotta pystyn ratsastamaan hevosta jokaiselle esteelle kuin erikoisesteelle. Ja pystyn reagoimaan muutoksiin. Hevosta ei pidä ratsastaa eteenpäin vaan kannustaa menemään yli siten, että pidetään pohkeet lähellä, tiivistetään istuntaa ja kontrolloidaan hevonen tiiviiseen kujaan.

Puhkun intoa kyllä taas näiden valmennusten jälkeen ja hetkittäin sain loistavia oivalluksia. Tästä on hyvä jatkaa ensi viikkoon ja Heppuun reenaamaan.

Ps. tuli ilmoittauduttua kisoihin ;) 19.7. minulla on aamulla kaksi estekisastarttia ja illalla kaksi koulukisastarttia.

Tehokasta istuntatreeniä!

Lähdin käymään alkuviikosta uudella tallilla täällä rovaniemellä. Olen kuullut monelta ratsastajakaverilta hyvää tästä tallista ja ajattelin käydä kokeilemassa tallia. Tallin nimi on Hevospiha Heppu. Ilmoittauduin yksityistunnille, koska jouduin tunnille aamusta töiden takia. Pyysin tunnin aiheeksi istunta. Ja sitä todellakin sain. Pääsin heti tunnin aluksi hevosen kanssa työskentelemään tehokkaasti.Ja sainkin omana istuntaani puuttuvia osia paikalleen ainakin hetkellisesti ja ahaa elämyksiä syntymään. Käyntiä ratsastaessa pitäisi pyrkiä siihen, että oma lantio kiertyy ja liikkuu kuten me kävelisimme eli se tekee ns.pientä kahdeksikkoa. Lisäksi pääsin käsiksi siihen minun suurimpaan ongelmaan joka on se, etten osaa väistöissä rentoutua. Ja myös sisäohjasta kiinni jääminen on yksi ongelma. Hetkittäin sain loistavia oivalluksia ja löysin kroppani oikeaan asentoon jolloin liikkeen rentous, isous ja helppous näkyi sekä minussa, että hevosessa. Se tuntui hyvältä. Lisäksi pääsin tunnin aikana pitkästä aikaa ratsastamaan keskiravia ja keskilaukkaa. Kummassakin tällä kertaa istuminen ja istunta oli paljon parempaa ja helpompaa kuin aikaisemmin. Mahtava kokemus ja ens viikolla jatketaan taas reenejä.

Mahtava Kisalauantai!

(c) Ilpo Karjalainen

(c) Ilpo Karjalainen

Vaikka itse sanonkin niin tyytyväinen saa olla. Matkustelin lauantai aamuna jo kuuden maissa Ouluun ja kävin Mintin valmennuksessa pitkästä aikaa nauttimassa hyvistä opeista. Alkuun Danin kanssa kävin tunnilla ja ongelmiin löytyi ratkaisuja ja päästiin kulkemaan ihan hyvää tietä ponin kanssa. Suoruus asia jäi erityisesti mieleen ja se, että sisäohja pitää oikeesti nyt opetella jättää rauhaan sekä kyynärkulma uusiksi, jotta voin joustaa kädellä. Ja se, että hevosen kanssa tarvii  sisäpohje, ulko-ohja yhdistelmää. Kun ne toimii hevosen voi saada suoraksi. Danista löytyi kivasti liikettä ja uusia piirteitä. Tämän jälkeen vaihdoin äkkiä tallissa toiseen hevoseen ja vuorossa oli tallin hullivili Eemeli. Sen kanssa puuhattiin maastakäsin ja pääsinkin saamaan hyvää antia ja hevosen tulkintaa. Sekä huomaamaan, että miten pienistä asioita ne jutut lähti. Sekä siihen miten hevonen reagoi. Mahtavien valmennusten jälkeen ajoin itse valmentaan tyttöjä toiselle tallille ja tämän jälkeen kiiruhdin kisapaikalle auttamaan kisajärjestelyissä ja sitten kisaamaan. Sain talkoiden ajan pidettyy vaatteet puhtaana...

(c) Ilpo Karjalainen

(c) Ilpo Karjalainen

Mutta itse kisaan. Rata oli hyvä ja loistavasti tilaa. Tykkäsin! Ensimmäinen startti oli Tihtan kanssa. Tihta onkin teille tavallaan uusi tuttavuus. Kuten minullekin. Ensimmäistä kertaa sillä kisasin. Rataesteiltä tämän kaverin kanssa on kokemusa vain viime kesältä ja alku kesästä kävin päästeleen maastoesteet. Maneesissa verkatessa Tihta tuntui erityisen rennolta ja vauhdikkaalta sekä varmalta. Hypyt oli tosi varmoja ja hyviä joten ei sen puoleen syytä huoleen. Kisaradalla hevonen oli paljon kiihkeemmässä tilassa ja vähän jopa peloissaankin, mutta hyvin sain suorituksen irtoomaan ja jopa hetkittäin tuntui jarrut olevan hukassa. Hevonen kääntyi hyvin ja oli kyllä kuulolla. Harmittavasti kisassa yksi tiputus ja sijat hurahtivat hitokseen alas....Lopulta oltiin sijalla 24.

Toinen kisastartti vanhan tutun Merin kanssa. Sujui vauhdikkaasti ja hevosesta irtosi kyllä kovasti vauhtia ja oli hallittavissa. Puhdas perusrata ja uusinta. Harmittavasti jäin 9 sijasta 2 sekunttia ja näin olisin päässyt sijoituksille. Mutta kuitenkin hyvä rata ja pitää olla tyytyväinen kun pääsee kisaamaan. Mahtavia fiiliksiä ja kokemuksia taas tuoltakin reissulta tuli. Lopulta oltiin sijalla 10.

Merin ja minun viimeistelyreeni ennen estekisoja

Kuten aikaisemmin kerroin lyhesti. Ei meidän viimeinen estereeni ennen kisoja sujunut Merin kanssa ihan niin kuin piti. Kaks kertaa alas 90cm esteiltä. Ja ei laukatkaan oikeen toivotulla tavalla vaihtunut ja itsestä tuntui, että heppa tuli liian hiljaa esteille. Mutta sentäs muutama hyvä otos tunnilta saatiin ja toinen tippuminen ihan kuvien kera ikuistettua kunnon kuva sarjana. Ilmeisesti Urkki-poni aikoinaan on opettanu mulle tippumisen salat, koska nin taidokkaita ja hallittuja ne tippumiset oli.... Kun ei estetunti mennyt kuten oli toivottu niin tunnin jälkeen marssin ilmoittautumislistan luokse ja muutin kisaluokan 90cm:stä 70cm. Näin oli parempi. Kummankin kannalta. Pitää alkaa treenaan enemmän niin sitten päästään vauhtiin.

 

Näin mennää 90cm yli!

Tippuminen nro 1

kakkonen tulee sit kun mun hermot kestää taas lataamista!!

Vinskin kanssa estetunnilla