Suomenhevosen kouluttaminen ratsuksi

(c) Monika Partanen

 Vihdoin ja viimein tämäkin blogiteksti saadaan aikaiseksi. On jo pitänyt kauan tämä tänne kirjoittaa. Elikkäs olin 10.5. Jyväskylässä Killerillä kuuntelemassa ja ottamassa oppia Kilpeläisen Annalta. Luennon ja demojen aiheena oli Suomenhevosten kouluttaminen ratsuksi. Koulutuksen järjesti Suomenhevosliitto ja tulikin reissulla liityttyä Suomenhevosliitto ry:n jäseneksi. On nuo suokit vaan niin ihania eläimiä. Harmittavasti oma kone meni sököksi ja nyt minulla ei ole niitä kuvia joita koulutuksesta otin.

Koulutus alkoi ihan perusteita käymällä, jotka on tullut jo monesti Mintin luennoillakin esille. Käytiin ihan opettamisen perusteita ja sitä miten hevonen oppii sekä millainen eläin hevonen on ja miten se asiat kokee.

Itselle nousi muutamia uusia asioita koulutuksesta ja osa jopa ihmetyttää mm. se, että hevonen nukkuu päivässä vain 3-4h ja senkin vain 15-20min pätkissä. Joten hevonen on hereillä aikas paljon. Lisäksi sellainen asia on myös kouluttaessa huomioitava, että hevonen ei tiedä mitä käytöstä siltä vaaditaan ihmisten elämässä vaan nämäkin asiat tulee kouluttaa hevoselle. Edelleen on tärkeä muistaa myös se, että ihan sama kuka hevoseen koskee niin kaikki ovat sen kouluttajia ja näin ollen olisi paras jos kaikilla olisi yhtenäinen linja, mutta kun näin harvemmin on.

Toinen asia mikä oli minulle ihan uutta oli se, että hevonen on luontaisesti vino. 80%  hevosista kulkee siten, että he tukevat tasapainoaan eniten oikealla etujalalla. Tämän vinous saattaa näkyy hevosesta tai sitten ei.

(c) Monika Partanen

Alkuun Anna myös kävi vastauksia kysymykseen "poikkeaako suomenhevosen koulutus muista?" Ja asiat jotka hänen mielestään olivat eroja niin myös minusta oli osittain samoja mitä itse olen huomannut, mutta näissäkin yksilölliset erot ovat suuria. Anna nimesi mm. etupainoisuuden, joka tulee todennäköisesti sieltä kun tämä hevosrotu on alunperin jalostettu vetämään. Ja tämän kautta tulee haasteet kannatella etuosaa. Toisena on havaittu sivuittaistasapainon hallinta, joka on haastavaa. Lisäksi askellajien laatu saattaa vaihdella huimasti ja lisäksi suomenhevoselle tyypillistä on vastarefleksi.

Kävimme hurjan paljon myös läpi sitä, koska palkita hevonen ja milloin on oikea hetki ja miten palkita hevosta. Lisäksi kävimme hieman läpi hevosen eri tunne ja mielen tiloja, jotka vaikuttavat osaltaan hevosen oppimiseen ja kouluttautumiseen.

Kouluttamisen peruspilarit voidaankin luetella tässä vaiheessa:
- Kriteeri ( Mikä on taso mihin hevosen on päästä saadakseen palkkion, muistettava loogisuus)
- Vahvistetiheys (Vahvisteen tulee tulla riittävän usein. 5sek olisi ihanne aika)
- Tauottaminen (lyhyt tauko n. 5min välein)

Usein suomenhevonen reagoi tasapainonsa menetykseen kiireellä. Silloin hevoselta katoaa tahti. Tämä johtuu siitä, että hevonen yrittää väkisin juosta tasapainoaan kiinni, mutta tuloksetta.

Koulutuksen lopuksi Anna kertoi vielä maastakäsin työskentelystä. Sitä osiota odotin kovasti. Ja sieltäkin sain muutamia uusia tärppejä joita kouluttaa hevosille jatkossa. Lisäksi tuli sitten heti aloitettua kapsonien metsästys kun Anna niitä erityisesti kehui.

Kokemuksena loistava koulutus ja paljon tuli opittua uutta. =) nyt vain niitä oppeja muille siirtämään.