Mintun valpasta videomatskua

Tuplaheppailun päivä

Torstaina suunnattiin keskellä päivää jo tallille. Kun viime viikolla ei kerenny ratsasteleen niin ahkeraan niin piti tunnit korvata. Niimpä minä sitten olin sopinu yksityistunnin. Paulan kanssa oli sovittu, että se pitää tunnin. Kun hän on aikaisemmin mennyt paljon pollella valmennuksissa ja muutenkin ja tuntee hevosen hyvin. Tarkoitus oli hieman hioa Mintulta saatuja oppeja yhdessä ja saada Vinskin kanssa yhteistyö paremmaksi. Tunnilla tehtiin paljon ympyrällä työskentelyä ja pelattiin asetuksen kanssa. Nyt sain paloja paikalleen ja juuri niitä paloja mitkä ovat olleet hukassa tai mitä en ole Meijun ohjeista ymmärtänyt. Nyt hoksasin asioita enemmän ja sainkin hevosesta muutaman kerran ihan mielenkiintoisiakin eleitä esiin. Jopa muutaman kerran hevonen pyöristyi allani kivasti. Kuten Paula sanoi " Vinski pyöristyy kivasti ja osaa kulkea siinä, mutta se ei anna mitään ilmaiseksi". Lähes kokoajan polle oli kevyt kädelle muutaman hassun kerran se painoi ihan pienen hetket. Kovasti olen tämän pollen kanssa kehittynyt koulupuolellakin jo. Laukat toimi yllättävän hyvin. Aikaisemmin ollaan oltu kuin meksikon pikajunia aina välillä, mutta nyt polle pysyi hyvin kontrollissa ja meno oli sen mukaista. Tuntui siltä, että ne takajalat junttaa oikeasti siellä masun alla. Hieman pientä ekstra jännitystä toi se, että kevät aurinko paistaa koko päivän ja sää sen mukainen. Lisäksi maneesin katolta tippui lunta vähän väliä niin se toi hetkittäin lisää jännitystä elämään. Toisena Vinski aina välillä keskittyi hirnumiseen ja hörisemiseen kun yksin sitä taas joutui maneesiin töihin. NIin piti sitä tarkistaa, että onhan kaverit tallella. Mukava tunti ja paljon tuli opittua hevosesta lisää sekä omia istuntavirheitä tuli korjattua tiukemmin.

Piipahdin välissä kotona syömässä ja sitten taas takaisin illaksi tallille. Vuorossa oli viikon estetunti. Aiheena oli hevosten vaihto viikko ja aiheena jumppasarja, eli tunneilla vaihtuu vakiohevoset kaikilla johonkin toiseen. Itselle listassa luki Seppo. En ole koskaan aikaisemmin sillä mennyt, mutta katsonut estetunnilla menoa ja hyvältä se on näyttänyt sekä poni hyppää varmasti, mutta välillä katsomopääty saattaa olla kompastuskivi. Mitään huimia hyppyjä ei päästy tekemään, mutta silti kivaa oli. Näin Vinskin jälkeen Seppo tuntui aikas kaposelta ponilta. Hypyt ja tehtävät sujui mukavasti. Tuossa hieman videon pätkää.

talvipäivää... valmennuksia... ja testiin reenaamista

Päivään voi mahtua tekemistä vaikka kuinka paljon. Niin tänäänkin. Aamulla sain nukkua pitkään ja kympin maissa suuntasin tallille. Alkuunsa oli tarkoitus lähtee käymään Tähden kanssa edustushommissa. Kun me fysioterapeuttiopiskelijat järjestimme tallin lähellä olevalle laavulle kehitysvammaisille lapsille talvipäivän. Tämän jälkeen aattelin ottaa ilon irti ja jäin tallille seuraamaan Minna Lindströmmin valmennuksia. Minna oli tullut jo eilen rovaniemelle valmentamaan, muttta en kouluhommien takia päässyt paikalle. Tänään siis pääsin tutustumaan Minnaan sekä hänen oppeihin.

Opin muutamassa tunnissa paljon hevosesta, sen pakoreaktiosta ja siitä kuinka tälläisissä tilanteissa olisi hyvä toimia sekä ehkäistä jopa pakoreaktion syntymistä. Esimerkiksi jos jokin pelottava ääni kuuluu vasemmalta puolelta. Sinun täytyy sijoittua äänen ja hevosen väliin. Näin ollen jos hevonen ottaa pakoreaktion äänestä pois päin et jää itse alle. Lisäksi hevonen ei tällöin koe sinusta tulevaa vastapainetta, jolloin kynnys ei välttämättä nouse pakoreaktio asteelle. Myös se, että sinä olet äänen ja hevosen välissä rauhoittaa hevosta silloin kun luottamus on kohdallaan. Potkimisesta sain uutta tietoa sen verran, että hevonen potkaisee yleensä vastakkaiseen suuntaan siitä mihin se on asettunut.

Suitsimiseen saatiin uutta infoa myöskin päivän aikana. Käytiin hieman läpi suitsituksen vaikutusta hevoseen. Ja selvisi, että ohjista vedettäessä painetta syntyy otsan alueelle kuin niskaan sekä poskiin ja erityisesti puremalihasten alueelle. Lisäksi turparemmistä saatiin uutta tietoa, että sen kireys ja vääränlainen sovitus vaikuttaa kuolaimen asentoon ja vaikutukseen. Kuolain on pahin väline millä saadaan hevosen suu jännittymään. Turparemmi ei siis saa olla kireällä, koska hevosen tulisi pystyä nielemään ratsastuksen aikana.Yksi mahdollinen merkki suun jännittymiselle voi olla se, että hevonen erittää sylkeä paljon, koska suu on jännittynyt hevonen ei pysty nielemään sylkeä.

Lisäksi näin päivän aikana positiivisella vahvisteella kouluttamista, jossa käytettiin mukana herkkupaloja ja naksutinta. Alkuun toki hevosille on koulutettava makupalasta luopuminen, jotta koulutus olisi jatkossa turvallista. Suitsimiskoulutuksessa oli mielenkiintoista nähdä hevosen reaktiot siihen, miten hevonen ratkaisee tilannetta kun ei haluisi kuolaimia ottaa suuhun, mutta samalla motivaatio herkkuihin yrittää saada asian tehdyksi. Samalla tämä harjoitus/opetustilanne kertoo hyvin kouluttajalle sen mikä on hevosen suhde/ mielipide kuolaimista.

Kun hevosta kouluttaa on tärkeää huomioida hevosen stressireaktiot ja tauottaa tilanteet. Jopa 2-3 minuuttia voi olla jo riittävä hevoselle. Ja muistettava, että samalla tasolla ei saa polkea koko aikaa vaan koulutuksessa on tasoa ja kriteeriä nostettava pikku hiljaa. Naksuttimen ääni on hevoselle merkki oikeasta suorituksesta. Tärkeintä on, että kouluttajalla on selkeä suunnitelma siitä miten homma menee ja hän tietää kriteerit.

Pääsin näkemään suitsimista, sitten ihan piti koskettaa raippaa ja lopuksi näimme vielä ämpäritemppuja kun opetettiin yksi hevonen ottamaan ämpärin kahvasta kiinni. Näiden hetkien aikana heräsi yleisölle kysymys " Mistä tietää, että hevonen on oppinut mistä me palkitsemme?" tähän oli helppo selitys. Vaihdat esim. raipan paikkaa ja hevonen tällöin seuraa sitä ja koskettaa.

Ratsastukseen sain muutaman vinkin omaan tekemiseen... Hyväksi verryttelytavaksi Minna kertoi sen, että hevosta kannattaa koota hetkeksi ja sitten päästää hevonen pitkäksi ja toistaa näitä useita kertoja. Lisäksi kokoamisen voi hoitaa kahdella tapaa aloittaen takaosasta tai aloittaen etuosasta. Mahtava ja havainnollistava iltapäivä tuli vietettyä tallilla ja tuli opittua paljon uutta pikku nippelitietoa.

Illasta suuntasin vielä uimahallille ja kävin vähän reenaamassa uinninvalvojatestiin. Sekin kun tässä lähestyy jo kovaa tahtia. Tasan viisi päivää testiuintiin.

Mintun opissa toista kertaa...

Taas siitä reipas kuukausi on vierähtänyt ja meikä on taas mukana kun Mintun valmennukset pyörähti käyntiin ja 100€ sitä köyhemmäksi tämä opiskelijakin joutui. Alku viikosta en käynyt tunneilla kun on pitänyt treenata uinninvalvojan testiin, mutta ens viikolla sitten jo pari tuntia...

Heti lauantai iltana suuntasin pilli piiparoinnin jälkeen tallille ja Vinskin kanssa kouluvalmennukseen. Uusi satulahuopakin pääsi valmennuskäyttöön, sitähän varten se ostettiin. Alkuun vähän kuulumisia kertoiltiin. Ja itse sanoin Mintulle kanssa kuulumisissa, että paljon on päästy eteenpäin ja hevosen kanssa yhteinen aaltopituus alkaa löytyy ja ainakin sen oikean puolen ongelma on tosi paljon helpottanut. Jatkoimme siitä mihin viimeksi jäimme. Nyt tarkoitus oli saada hevonen polkemaan sisätakajalkaa vahvemmin ja paremmin alle sekä tästä jalasta pitää saada  näkyviin selkeä jousto. Eikä niin, että hevosen askellus on lähes suorin jaloin ja töksähtävää. Halutaan että se astuu rennosti, joustavasti, mutta aktiviisesti alle. Aloitimme harjoituksen käynnissä ja teimme paljon voltteja ja pieniä ympyröitä keskikäynnissä. Rintakehän kierrolla suunnattiin hevosta kääntymään ja jotta voidaan saada sisätakajalka aktiiviseksi tulee istua vahvasti ja tiiviisti sisäpuolen istuinluulla. Näin me istunnalla kerrotaan hevosen liikettä vasten, että pehmennä ja jousta sekä ratsastetaan takajalkaa paremmin alle. Jotta me ei istunnasta kipata, tulee vastakkaisen puolen lapa olla hyvin tuettuna painettuna vastapainoksi ja jotta meno säilyy sisäpohje pyytää liikettä. Kun käynnissä asiat sujui siirryttiin raviin. Hetkittäin tuli onnistumisia ja laitan niitä videolla tulemaan kunhan kerkiän. Myös tuli huomattua, koska polle vaan lönkytteli. Myös astumisen saamiseen voidaan käyttää esim. voltilla hieman takaosan väistättämistä. Hetkittäin Vinski ei hoksannut mitä haluttiin ja tällöin annoin jaloista merkkiä, istuin vahvemmin ja otin raipan huomattamaan että mitä haen. Varovasti raipan painon pyllyyn kiinni ja kummasti hevosen olemus muuttui. Aloin aistimaan hevosesta hetkittäin, että mitä tarvitsen, jotta san sen tunteen uudestaan ja uudestaan. Hyviä suorituksia saatiinkin ja kehuja Mintulta siitä, että itse hoksasin koska mentiin väärin ja koitin korjata ja samalla myös yleensä korjaus mitä tein oli oikein.

Harjoitus 1

Sunnuntai aamuna klo 7 oltiin jo tallilla aloitteleen päivän hommia. Auttelin aamutallin tekijää ja jaoin tuntihevosille aamukaurat ja sillä aikaa kun oottelin Vinskin syövän aamupalan kävin laitteleen maneesiin esteet valmiiksi, jotta päästään jatkamaan valmennuksia Mintun kanssa esteillä. Alkuun päästiin työskenteleen puomitehtävillä. Tehtävänä oli kaarteissa aina saada hevonen joustavasti polkemaan sisätakajalalle (samalla idealla kuin mitä tehtiin kouluvalpassa). Tämän jälkeen huolehtia hevosen suoritus sekä hevosen painopiste tulevaan meno suuntaan sekä kahden puomin kohdalla asetuksen muuttaminen. Tämä harjoitus valmistaa siihen, että jatkossa kun tullaan tehtävää laukassa ja esteillä hevosen painopiste vasemmassa kierroksessa on kaarteessa vasemmalle, jotta me voidaan lävistäjälinjalta saada nostettua oikea laukka seuraavaa kaarretta varten tulee hevosen olla enemmän painopisteeltään oikealla. Tämä saadaan kun puomien välissä ratsastetaan tulevan suunnan pohkeella ja vaihdetaan asetus tulevaan suuntaan. Ja sama toisessa kaarteessa. 

Harjoitus 2

 

Toisena harjoituksena samaa tehtävää muuten, mutta lävistäjä puomien kohdalla on apupuomi ja ristikko. Tullaan ravissa tehtävää. Esteen jälkeen saa nostaa laukan. Esteelle tuli lähestyä pontevassa ravissa ja hyvänä mittarina raville toimi se, että jos tulit hevosen kanssa hyvässä ravissa hevonen nosti esteen jälkeen laukan. Kun esteen päällä osaa ajoittaa asetuksen vaihdon ja hieman johtaa tulevaan meno suuntaan saadaan sillä hevonen nostamaan myötälaukka. Se miksi ravilähestymisiä tulisi tehdä on se, että hevonen tällöin ponnistaa optimaalisesta paikasta. Lisäksi hyvä polkeminen ja optimaalinen lähestyminen vaikuttaa siihen millaisen hypyn hevonen tekee. Hyppääkö hevonen laakean hypyn vai käyttääkö hevonen optimaalisesti selkäänsä. Alkuun Vinski poika tuntui nukkuvan pari ekaa hyppyä, mutta sitten alkoi löytyy herrasta iloa ja hyppy voimaa sekä ruutia tulla takapäähän. Jokseenkin vaseen kierros sujui paremmin kuin oikea. Laukka nous hyvin alkuun, mutta sitten alkoi tulemaan suoraan raviin tulemisia esteen jälkeenkin.

Välissä otettiin laukka pätkää ja "verryteltiin ja avattiin laukkahanoja. Hieman isoja ympyröitä ja tahdikasta laukkaa kenttää ympäri. Vinskihän innostui. Enkä ole varma, mutta voi olla ettei pariin päivään oltu laukattu tunneilla, koska pollella oli virtaa ja takapäästä pientä pomputustakin tuli välillä. Mutta hyppysissä pysyi.

Harjoitus 3

Sitten oli kolmannen ja viimeisen reenin aika. Nyt oli muuttunut harjoitus siten, että oli neljä pystyä ja kaikkien esteiden edessä 2,4m päässä apupuomi. Minä sain Vinskin kanssa tehtävän aloittaa ja hyvin lähdettiin liikkeelle, mutta väliin tuli muutamia laakeita hyppyjä. Loppua kohti sain paranemaan, pääsin kokemaan huisin hyvää kyytiä esteillä ja sain tuntemuksia siitä miten se onnistuu. Suurin ongelma oli hevosen pään nostaminen ylös. Kun suomenhevoset on niin etupainoisia. Mintulle lopuksi kerroin meidän ongelmasta ja hän sanoi, että ongelma todennäköisesti ratkee kun hevonen pääsee työskentelemään oikeessa asennossa myös esteillä ja tärkein tehtävä onkin minulla nyt harjoitella pään ylhäällä pitämistä. Eli hevosen pää pitää saada ylös, jotta takapää saadaan aktiiviseksi ja hevonen pystyy paremmin ponnistamaan.

Taas on paljon juttuja mitä päästään harjoittelemaan ja vähän tuossa on jo tallin opettajan kanssa sovittukin, että aletaan hiomaan Mintun antamia juttuja. Ja kauden ekat kisatkin jo häämöttää kolmen viikon päässä. Minun suunnitelma olisi se, että hyppäisin kisoissa 60cm ja 80cm (mikäli kisoissa ne luokat on tarjolla) ja mikäli tallin omistajalle sopii. Tästä se lähtee....

Pelastanut muka hukkuneita...

Perjantai iltana se sitten käynnistyi. Kauan odotettu uinninvalvojakurssi. Tiedossa oli koko viikonlopun pituinen sessio uinninvalvojakoulutusta ja tästä syystä ei sitä päästy koulukisoihinkaan kisaamaan. Mutta ei se haitannut. Mahtava meno ja fiilis on näin sunnuntaina kurssin jälkeen. Tuli ylitettyä ihtensä monelta kantilta ja suoritettua yksi pakollinen osa uinninvalvojan testeistä. Enään oikeestaan tärkein homma on saada parin viikon päästä oleva testiuinti läpäistyä 4m syvyisessä altaassa ja se ois siinä. Hyvin sitä 4m päästiin ja ens viikolla alkaa ko hillitön harjoittelu. Onneksi kaveri joka valmentaa uimareita lupasi hieman tulla minulle personal traineriksi altaalle piiskaamaan ja korjaamaan tekniikkaa niin, että saadaan se hyvälle mallille niin sekin auttaa sitten lopulta testissä. Lisäksi tuossa kursin aikana sain intoo ja aattelin lähtee kurssille vielä uimaopettajaksi. Märkäpuvun tuossa juuri tilasin ja sitä rataa.

Ensi viikolla on aika kiirus viikko ja ei kerkee tallille vasta kun viikonloppuna. Mutta silloinhan on sitten jo Mintun valmennukset. Juhuu!!!

Suomiputet alla taas!

Ihanaa pitkästä aikaa minä pääsin kipuamaan Vennen selkään kun Vinski vietteli vapaapäivää. Koulutunnilla tehtiin paljon siirtymisharjoituksia ja valmistauduttiin viikonlopun kisoihin, vaikka en itse mennyt kisoissa. Venne oli hieman laiskalla tuulella alkuun tuntui, että polle oli erityisen tahmea ja jotenkin sai patistaa liikkumaan. Loppua kohti sitten oli aika etsii jarruja. Mutta kokonaisuutena hyvä ja sain istuttua pollen kyydissä hyvin ja ryhdikkäänä. Löysin jälleen sen ryhdikkyyden.

Torstaina menin sitten Vinskillä. Vinskillä oli jo kaksi tuntia alla ja aattelin, että varmasti tulee estetunnilla hyytyminen. Alku tunnista tehtiin paljon siirtymisiä ja haettiin hevosia kuulolle. Loppuajasta sitten päästiin hyppäämään. Suoraa linjaa jossa oli yksi este. Ajattelin ottaa varman päälle aluksi ja tein tehtävää ravissa. Kun esteen jälkeen oli tarkoitus saada polle pysähtymään linjan päähän. Joka kerta Vinski pysähtyi ja koitin pari kertaa tulla laukassa, mutta Vinski oli sitä mieltä että nyt on ravi päivä. Lopussa tultiin molemmin puolin pitkiä sivuja olleita pystyjä laukassa ja hallinnassa polle pysyi. Tykkäsin kovasti.

Minun ja Aimon menoa

Tässä viimein tämä video minusta ja Aimosta!

Ekaa viikonloppua Kauhajoella

Vihdoin odotus palkittiin ja päästiin kohti Kauhajokea. Aamuyöstä jo useaan kertaa heräiltiin kun jännitti uuden koulutuksen aloittaminen hieman. Aamusta junaan hypätä ja kohti Kauhajokea.

Luokassa istuessa tuli jo hetki turistua uusien ”koulukavereiden” kanssa. Ja mukavasti hommat lähtikin käyntiin. Suunnitelmaa katsoessa sai jo todeta, että tahti on varmasti tiivis, mutta antoisa. 

Alkuun kuultiin tehtävät mitä kurssin aikana tulisi tehdä ja heti lopputyöaihe alkoi päässä raksuttamaan ja pienen mietinnän jälkeen sen jo valitsin. Se, että Mintti ja Carde sekä Minttu painottaa hevosen ratsastamista tasapainoon on aihe, johon tahdon perehtyä paremmin, josta varmasti saan itse irti enemmän niin heppahierojana kuin ratsastajana. Aiheeni siis on ratsuhevosen ratsastaminen tasapainoon. Ja pitää katsoa jos sitä löytää tietoa, että miten sitten tämä tasapaino vaikuttaa hevosen lihaksistoon jos tästä löytyy tietoa niin sitten laajennan työtä hieman lisää. 

Alku huumaa täällä eletään ja kaikki tuntuu niin coolilta. Heti lauantaina jo päästiin käsiksi hevosiin ihan hieronnan merkeissä kun ravitallille suunnattiin. Ihania suomenhevosia riitti. Mukavasti minun mielestä suunniteltu tämä koulutus, että aamupäivät teoriaa ja iltapäivät käytäntöä. Ja niinkin tärkeää kun on heti päästä käsiksi hevosiin. Venytykset tuli opeteltua ja hierontaotteita läpikäytyä. Opettaja vaikuttaa tosi pätevältä ja tehokkaalta tätiltä. Varmasti tullaan oppimaan paljon tässä koulutuksen aikana. 

Kotimatkalla jo muita koulutehtäviä tuli tehtyä mm. hierontakortti ja hierontasuunnnitelma sekä lopputyölle tuli tehtyy kansilehti ja powerpoint esityksen alku. Tästä se lähtee.

Istuntaa yksityisesti

Aika-kone "Aimo"

Täällä Keski-suomessa ollessa on hyvä käydä aina ratsasteleen Kaipion tilalla Laukaassa Valkolassa. Jälleen oli varattu yksityistunti ja aiheeksi oli sovittu istunta. Kun se on minulla ollut hukassa viime aikoina. Sain kumisetänkin tallille mukaan ja suunnattiin yhdessä tallille. Oli mahtavaa saada hänet mukaan katsomaan minun ratsastusta. Ja heti löinkin kouraan kameran ja annoin pikakäyttöohjeet, jotta saataisiin matskua tunnilta. Ja voisin itse jälkikäteen tutkailla myös istuntaa videolta.

Tunnille sain reenikumppaniksi 18-vuotiaan Suomenhevos herran Aimon. Aimolla on kisattu HeA ja esteissäkin ihan mukavasti. Tallin omistaja Katja on opettanut myös Vaikean tason kouluratsastusliikkeitä ja laukkapiruetit onnistuu tältä herralta myöskin. Nykyään herra on pääasiassa eläkkeellä, mutta käy välillä kyyditsemässä ratsastajia. Ja mikä ihaninta ja veikeintä on se, että Aimon silmät ovat vaalean siniset eli herasilmät. Sen tarhakaverilla Malilla eli Mali Maitoparralla on myös samanlaiset silmät.

Ratsastaessa herra kuuntelee tarkkaan istuntaa ja löytää helposti tasapainon kun ulko-ohjasta on hyvä tuki. Heti tunnin alusta asti Aimo kulki mukavasti kauniisti muodossa. Pitkin rennoin askelin. Hetkittäin minun istunta jännittyi liikaa, jolloin hevonen kertoi sen myös minulle liikkeissään. Tunnin aikana reenattiin käynnissä ja ravissa sekä hieman käytiin pilkahduksia tekeen keskikäynnin puolella myös sekä unohtamatta lopussa olevia laukka pätkiä. Vasempaan kierrokseen polle oli helpompi ratsastettava, tasapaino pysyi paremmin ja hevonen oli varsin rento. Suuntaa vaihtaessa oikeaan. Alkoi ilmaantua tasapaino ongelmia hetkittäin ja tämän myötä Aimo koitti juosta alta pois. Lisäksi sain hyvin havainnollistettua tunnin aikana senkin, että jos edellinen askellaji on hutiloiden ratsastettu se heijastuu seuraavaan askellajiin. Varsinkin laukatessa tämä esiintyi tosi vahvasti ja selkeästi. Sain hyviä nostoja ja hyviä suorituksia. Katja kehui minun istuntaa ja löysin taas hieman lisää kehittämispalikoita jatkoa ajatellen ja sain itsestäni kivasti irti tunnin aikana. Pääsin tuntemaan miten hyvältä tuntuu kun hevonen liikkuu rennosti ja peräannossa. Mahtavat fiilikset jäi Aimon kanssa työskentelystä. Nyt vain innolla odottamaan viikonloppua. Perjantaina suuntaan Kauhajoelle ensimmäiselle hevoshieroja-kurssin opetusjaksolle. Kerron kuulumisia sunnuntai iltana kun matkustan takaisin Rovaniemelle.

Merit tehoesteillä!

Lauantai oli kauan odotettu päivä kun pitkästä aikaa päästiin Aaltokankaalle ratsastaan. Edellinen kerta oli meinaan elokuussa. Kovasti tunnille toivoin minun ihanaa uulias mustaa. Ja sen sainkin. Jee! Aiheena oli tehoestereenissä suhteutettujen välien ratsastaminen. Hieman alkuun Sanna kuulosteli meiltä teoriaa. Jotka ei kyllä itseltä ihan sujunu.

Alkuunsa heti päästiin käsiksi pieni muotoiseen rataan, jossa oli alkuun 5 askeleen pystyt ja sitten päädystä (kahdeksikon muodossa) kääntö kaarevalle jossa 4 askeleen pystyt. Lopuksi vielä uusi kahdeksikko käännös 2,5m etäisyydellä oleville kavaleteille ja 4 askeleen välillä pystylle. Ensimmäinen rata meni minusta hyvin. Laukat vaihtu mammalla kätevästi, mutta polle oli hieman ei niin herännyt. Kenties estekorkeus hieman vaikutti kun esteet oli alkuun vaan 50-60cm. Loppua kohti Sanna muutti meille hieman esteitä siten, että saatiin okserikin mukaan. Käytiin vielä jokainen kaareva ja suora läpi yksittäin. Mukavasti yksittäinkin tehtävät kulki. Hieman viilaamista tarvitsi tehdä, että mamma siellä väleissä toimi ihan kunnolla. Lopuksi sitten tultiin uudestaan ratana ja Sanna nosti halukkaille korkeutta "hieman".
Huomasi hyvin sen, että kun esteiden korkeus nousi niin alkoi vanha mamma elikkäs uulias musta hyppäämään. Paljon tuli takapäähän herätettä ja laukka oli paljon miellyttävämpi. Se oli nautintoa. Loppu kävelyitä tehdessä kävin katsastaan kuinka korkeeta me päästeltiin. Niin sitten tuli huomattua, että okserin takapuomi oli nostettu 80cm.

Suurin juttu tuli huomattua siinä, ettei ole ihan samanlaisessa iskussa ja terässä vielä kuin oli kesällä ja syksyllä. Keskivartalosta puuttuu jytyä ja jalat ei oikein pysy ihan vielä ruodussa. Hiki tuli ja ihan hyytelöksi kropan veti ko suoritus. Mutta kivaa oli ja kesää ootan täysillä kun ostan taasen Aaltokankaalle kortin ja ratsastelen aktiivisesti kesän siellä. Sanna ja Tuuli lupasi laittaa meikäläisen ruotuun tätä siis odotellen... Ensi viikolla ratsastuksen jatkuu keski-suomessa yhden tunnin verran kun pääsen Katjan oppiin Kaipion tilalle ratsastamaan yksäritunnille. Aihekin on jo päätetty. Se on istuntarääkki.

Vinski viikko

Tiistaina suunnattu tallille ja Vinskiä koulutunnilla väännelty. Mukavasti herra liikkui vasempaan suuntaan, mutta oikeaan suuntaan liikkuminen oli hankalampaa. Muutaman kerran heppa lähti jo ihan ajatuksestakin tekemään käynnissä väistöjä vasemmalle... Pitkillä sivuilla tehtiin väistöjä käynnissä siten, että ensin väistö vasemmalle ja hetki suoraan ja sitten paluu uralle takaisin oikealle väistäen. Hieman tehtiin vielä sulkutaivutusta molempiin suuntiin. Ja tässäkin huomattavasti polle oli oikealle jäykempi, mutta pieniä pilkahduksia oikeasta menosta saatiin. Jotenkin tuntui itselle myös kropassa nihkeemmälle oikeelle painon siirtäminen. Lopuksi laukattiin paljon pääty-ympyröillä. Se tuntui hyvältä. Ja paremmin sujui vasempaan kierrokseen kuin oikeaan. Toteuttelin Mintun antamia ohjeita. Asettelin hetkeksi pollen ulos ja kun tasapaino löytyi hain myötä asetukseen. Ja kun taas karkasi niin käänsin uudelleen. Mutta jos tasapaino katosi kunnolla ja polle meinasi karata alta. Siirsin raviin ja hain hyvän myötäävän tasapainon ravissa ja taas uudelleen matkaan. Nämä tehtävät onnistui loistavasti. Ja sain kovasti peukuttaa. Mintun opit on tullu tarpeeseen tässä viikkojen aikana ja pikku hiljaa niitä sisäistää enemmän ja enemmän.

Torstaina jälleen tallille ja päästiin Vinskin kyytiin pomppimaan esteitä. Tunnilla tehtiin aikas vaativia juttuja. Kun aloitettin ilman jalustimia ravaten ja sitten laukaten molempiin suuntiin pääty-ympyröillä. Jotta asia ei ois ihan niin helppoa niin ympyrälle oli sijoitettuna 4 puomia. Joiden yli piti päästä aluksi kahdesta ja sitten neljästä. Hetkittäin saatiin uuliaan ruskean ratsun kanssa hyviä pätkiä ja päästiin jokaisesta yli, mutta oikeassa kierroksessa oli varsin paljon ongelmia. Ei vaan meinannu pollella tasapaino riittää. Lopulta päätin ottaa jalustimet jalkaan, jotta homma olisi aavistuksen helpompaa. Kun tuli tauko. Niin tuntui kropassa että hommia on tehty. Hetkittäin tuntui ettei täällä kyydissä voi pysyä ja pari kertaa piti tarrata kiinni satulaan. Huomaa että ei ole ihan vielä toipunut täysin sairaslomalta ennalleen, mutta päivä kerrallaan. Lopuksi tunnilla vähän päästiin esteiden huumaakin nauttimaan kun alkuun oli yhden askeleen väli ja perään kahden askeleen väli, joista viimeinen este oli lopuksi okseri. Alkuun mentiin ristikko-pysty-pysty, sitten tuli kaikista pystyjä ja lopuksi pysty-pysty-okseri. Hyppäämisen makuun päästiin kun lopussa näytti esteet olevan 75cm. Alkuun Vinski taas hieman ekaa estettä möllötti ja meinasi hidastaa. Äkkiä korjaus äänellä ja imu estesarjalle sai vallan. Okseri lopussa oli myös vähän jännä ja myös sille piti pollea rohkaista, mutta tunnilla ei jälleen yhtäkään kieltoa ja kaikki sujui mallikkaasti. Mukavaa!