Maanantaina se kauan kaivattu Mintin istuntakurssi alkoi. Täydellä innolla ja melkein laukka-askelilla pomppien mentiin kohti tallia ja katselemaan mitä tuleman pitää. Tunnille sain kaveriksi Niilon, joka on 6-vuotias eestinhevonen. Aluksi Mintti kyseli kaikilta hieman tavoitteita, minulla tavoite oli selvillä. Se oli selkeästi se, että haluan oppia istunnasta lisää ja varsinkin harjoitusravissa istuminen iso liikkeisellä hevosella on minun ongelma. Tunti lähti mukavasti käyntiin ja alusta asti Niilo oli ihan reipas ja mukavan oloinen pieni pyöreä "poni". Nopeasti pyöristyi ja oli kivasti kuulolla. Omasta mielestäni sain hyvin hevosen kulkemaan tasapainossa. Sain Mintiltä moneen otteeseen kehuja ja se lämmitti omaa sydäntä. Usein kun on minulle sanonut opettajat vain negatiivista. Laukka oli Niilon kanssa hieman haastavaa, mutta siitäkin suoriuduttiin, mutta tasapainon kanssa oli hakemista.
Ekan päivän jälkeen pyysin hevosen vaihtoa, koska Niilo oli tavallaan minulle "liian helppo". Tasaiset liikkeet ja ei kovin herkkä pohkeille oli se miksi suurimmaksi osaksi halusin vaihtoa.
Tiistaille heppa jo vaihtui Reinoksi. Nyt joudun siis opettelemaan olemaan herkkä itse ja olemaan rento, jotta hevonen menisi mahdollisiman rauhassa ja hyvässä tasapainossa. Heti tunnin alusta asti löysin Reinon kanssa hyvän tatsin hommaan. Kivasti hevonen pyöristy ja oli hyvin aktiivinen. Ravikin sujui suht rennosti ja kivasti, hyvässä tasapainossa. Muutama laukannosto meni hyvin, jonka jälkeen sitten ilmesesti Reinolla ote herpaantui, tasapaino lähti ja homma lähti lapasesta. Siinä sitä korjailtiin ja koitettiin auttaa tasapainoon ja päätinkin suosiolla, että laukannoston sijaan teen hommaa ravissa, niin että hevonen löytää takaisin tasapainoon ja rentoutuu. Loppu tunnista pientä pilkettä alkoi taas löytyä onneksi. Tästä on huomenna hyvä jatkaa...
Tiistaille heppa jo vaihtui Reinoksi. Nyt joudun siis opettelemaan olemaan herkkä itse ja olemaan rento, jotta hevonen menisi mahdollisiman rauhassa ja hyvässä tasapainossa. Heti tunnin alusta asti löysin Reinon kanssa hyvän tatsin hommaan. Kivasti hevonen pyöristy ja oli hyvin aktiivinen. Ravikin sujui suht rennosti ja kivasti, hyvässä tasapainossa. Muutama laukannosto meni hyvin, jonka jälkeen sitten ilmesesti Reinolla ote herpaantui, tasapaino lähti ja homma lähti lapasesta. Siinä sitä korjailtiin ja koitettiin auttaa tasapainoon ja päätinkin suosiolla, että laukannoston sijaan teen hommaa ravissa, niin että hevonen löytää takaisin tasapainoon ja rentoutuu. Loppu tunnista pientä pilkettä alkoi taas löytyä onneksi. Tästä on huomenna hyvä jatkaa...
Opeteltiin myös pidäte oikein tekemään. Nyt siis tiedän ihan oikeasti miten se tulee tehdä oikein. Herkällä hevosella se oli tosi pieni. Ajatus melkeinpä meillä riitti. Ennen olen kuvitelllut että yhden pidätteen tulee saada hevonen SEIS, mutta ei se niin ole. Siihen tarvitaan noin neljä askelta aikaa saada hevonen S E I S. Eli voi muisti sääntönä käyttää vaikka, että seis-sanan jokainen kirjain on yksi pidäte ja askel. Lisäksi pidäte tulisi tehdä aavistuksen verran ylöspäin, jolloin me nostetaan hevosen rintakehää "norsua" ja mahdollistetaan näin pysähtyminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti