Kun pohkeet painetaan hevosen kylkiin (se tarkoittaa liikkeelle lähtöä). Hevoset, jotka eivät tätä tiedä pyrkivät tekemään ihan mitä tahansa, jotta se tunne helpottaa. Ja myös vanhat hevoset pyrkivät eteenpäin heti. Eli hevonen etsii aina ratkaisun siihen miten saada raipan naputus persuuksiin loppumaan. Ja meidän tulisi tajuta lopettaa käskeminen heti kun hevonen reagoi asiaan oikein. Mutta usein käy niin että kun se saakelin poni ei liiku eteenpäin niin lopulta usko ja toivo loppuu siihen ikuiseen peruuttamiseen ja kun me hellitämme on hevonen oppinut keinon millä se saa loppumaan pohkeiden toiminnan.
Lisäksi ymmärsin, että hevonen ei ota vastaan kuin yhden avun kerrallaan eli esim. väistöissä on kaikki tehtävä palasina.
Luennoilta tuli paljon kirjoiteltua vihkoon muistiinpanoja ja monesta asiata myös Mintti blogissaan kirjoittaa. Kannattaa siis käydä tsekkaamassa.
Hänen pitämiä valmennuksia kävin seuraamassa ja siellä näki miten palaset loksahtelee paikalleen kun homma toimii ja ratsastajan ajatus on muutettu luennoilla ensin. Kyllä siinä tuli semmonen olo, että hitto ko ei sitä omaa hevosta ole ja vähän harmituskin painoi. Yritin meinaan useaan otteeseen saada hevosta näihin kyseisiin valmennuksiin.
Löysin myös Mintin blogista tälläisen haasteen! Oletko sinä valmis ottamaan haasteen vastaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti